Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai luo tunnus.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan

Perjantai, 18.Toukokuu.2012, 04:03

[OlliJ]

ISO-standardin mukainen herkkyys mitataan pisteestä jossa mustuma on 0,1 yli pohjahunnun (eli se tavallinen tapa jota harrastajatkin käyttävät). ISO-nopeus tulee kun jakaa tuohon tarvitun valotuksesta lux-sekunteina vakiolla 0,8.

ISO-määritelmässä filmin pitää olla lisäksi kehitettynä jyrkkyyteen, jolla kohteen kontrasti logaritmeina ilmaistuna kohteen kirkkaus-väli on 1,3 (aukkoina 4 1/3) tuottaa tiheyteen 0,8 yksikön kasvun.
Keskimääräistä käyrän kaltevuutta (average gradient) arvoa käytettäessä tuo vastaa noin 0,62:sta.

Periaatteessa siis helppoa tehdä vaikka kotioloissa. Tietysti valotus yms. ovat myös määriteltyjä...

ISO:n ongelmana on jyrkkyys, joka on normaalioloihin liian jyrkkää

Jukka on mielestäni ihan oikeassa. Herkkyys on lähinnä emulsion ominaisuus, vähemmässä määrin kehityksen. Jotkin kehitteet on optimoitu herkkyyden hyödyntämiseen muiden ominaisuuksien kustannuksella (raekoko, terävyys). Kehitystä pidentämällä herkkyys kyllä jonkin verran nousee kaikilla filmeillä, mutta sitten ollaan ongelmissa jyrkkyyden kanssa, yläpää menee katosta läpi.

Prässäys on käytännössä alasävyjen uhraamista ja jäljelle jäävien sävyjen levittämistä käytettävissä olevalle sävyalalle pidemmällä kehityksellä. Joskus se voi tietenkin olla ainoa mahdollisuus ylipäätään saada kuvia, mutta se tapahtuu kyllä laadun kustannuksella. Hyvä, kunhan sen tietää, mutta mikään yleispätevä tie hyviin kuviin se ei ole, pikemminkin päinvastoin. Välillä tämä prässäys tuntuu lähes macholiluta, sitä kovempi jätkä, mitä suuremman ISO-luvun uskaltaa kierää mittariin.

On oikein tieteellisesti tutkittu eri tavoin valotetetuista negoista vedostettujen kuvien laatua. Tuloksen mukaan pienikin alivalotus  "huonontaa" nopeasti kuvan laatua testihenkilöiden mielestä, kuntaas reilustikin ylivalotetuista negoista on vedostettavissa "kelvollisia" kuva. Ylivalotetuista negoista sävyt voidaan vedostettaessa aina valottaa takaisin tummempiin sävyihin tai vaikka tukkoon, mutta alivalotetuista niitä ei saada millään esiin, jos niitä ei negassa ole.

Omaan käyttöön sopivan fillmiherkkyyden voi testata myös ihan käytännössä (epätieteellisesti, mutta käytännössä useimmille riittävästi). Kuvaa "normaalia" kohdetta, jonka kokonaiskontrasti on 7 aukkoa, siis tummimmat varjot ovat mittarin mukaan 3,5 aukkoa alle keskiharmaan ja kirkkaimmat valot 3,5 aukkoa yli. Kehitä filmi omalla kehitteellä ja käyttämällisi tavalla. Määritä vedostuksessa lyhin valotusaika, mikä tuottaa paperiin maksimimustan valotettuna negan kirkkaan osan läpi, siis varsinaisen kuvan vierestä. Vedosta sitten varsinainen kuva samalla valotusajalla. Jos kuvan syvimmät varjot juuri ja juuri erottuvat maksimimustasta ja tummat sävyt ovat hyvät, on herkkyys kohdallaan, jos ovat maksimustaa, on herkkyys liian suuri (ja jos poikkeavat "liiaksi" maksimustasta, on herkkyys liian pieni). Samalla tavalla voidaan testata myös kehitysaika, mutta silloin tarkastellaankin yläpäätä, huippuvaloja.
Testin voi tehdä aivan normaalin kuvauksen ohessa tai sitten valottamalla erityisen "testirullan".

[sahe69]

D-76 näyttäis olevan Telefotossa 5,70 euroa yhden litran satsilta.

Kyllä mä ainakin voisin Kodakin pusseissa samaa kamaa puolet halvemmalla ostaa :-).

Joo, tota mä oon aina ihmetelly että miksi Ilfordin kehitteet on niin kalliita Telefotossa. Kaikkien aikojen ennätys taitaa
olla kun pyysivät DD-X:stä muistaakseni yli neljä kymppiä litran putelista. Ostamatta jäi.

[Keni]

D-76 näyttäis olevan Telefotossa 5,70 euroa yhden litran satsilta.

Kyllä mä ainakin voisin Kodakin pusseissa samaa kamaa puolet halvemmalla ostaa :-).

Joo, tota mä oon aina ihmetelly että miksi Ilfordin kehitteet on niin kalliita Telefotossa. Kaikkien aikojen ennätys taitaa
olla kun pyysivät DD-X:stä muistaakseni yli neljä kymppiä litran putelista. Ostamatta jäi.

Mun jauhepussit ovat vaihtuneet jauhepurkkeihin, Acufineen. Kehite maksaa kympin ja tuorestepurkki toisen kympin. Niillä kehittää yhteensä 64 filkkaa. Vaihto ei kuitenkaan tapahtunut säästön takia, vaikka sekin on tietysti mukava asia.

[Frank]

Välillä tämä prässäys tuntuu lähes macholiluta, sitä kovempi jätkä, mitä suuremman ISO-luvun uskaltaa kierää mittariin.

Hehe, joskus kyllä tulee tuokin fiilis. Toisaalta se raaka tai rankka jälki voi hyvinkin tukea kuvan aihetta. Makuasia tietysti, pitääkö siitä. Puuduttavaa varmasti pitemmän päälle kuitenkin.

On oikein tieteellisesti tutkittu eri tavoin valotetetuista negoista vedostettujen kuvien laatua. Tuloksen mukaan pienikin alivalotus  "huonontaa" nopeasti kuvan laatua testihenkilöiden mielestä, kuntaas reilustikin ylivalotetuista negoista on vedostettavissa "kelvollisia" kuva. Ylivalotetuista negoista sävyt voidaan vedostettaessa aina valottaa takaisin tummempiin sävyihin tai vaikka tukkoon, mutta alivalotetuista niitä ei saada millään esiin, jos niitä ei negassa ole.

Tota mä ainakin aina sanon, kun värinegan kohdalla kehutaan sen valotusvaroja. Ei mun mielestä alaspäin ole paljoakaan, jos haluaa hyvännäköstä kuvaa. Toki sieltä raekohinan seasta voi saada jotain piirtoa esiin, mutta se on aika äkkiä kamalan näköstä, varsinkin jos filmissä tai vedoksessa raekoko on kohtuullinen.

Mustavalkoinen saattaa tietysti vähän armollisempi olla tuon suhteen, mutta silti niinkuin tuokin testi kertoo, niin negalla se alivalotus on heikko kohta. Diafilmillä vähän niinku toisinpäin.

[mirrored]

On oiva, ja kaiken lisäksi ID-11 on oikein hyvä kehite. Sillä olen suurimman osan Tri-x:stäni kehittänyt. Lisäksi jauheet on helppo jakaa vaikka kahteen osaan jos ei tarvitse niin paljon kerralla.

Variottaisin jakamasta jauhepussien sisältöjä pienemmiksi eriksi. Pussissa on useampia kemikaaleja ja ne ovat kiinteässä muodossa ominaisuuksiltaan erilaisia. Jakaminen on käytännössä mahdotonta mahdotonta niin, että eriin tulisi sama koostumus. Pussien sisällöt on tarkoitettu liuotettavaksi ohjeessa kerrottuun tilavuuteen.

Jep, olen näitä varoituksia ennenkin kuullut. Systemaattisesti olen kuitenkin aina ostanut 5 litran pakkauksia ja jakanut viiteen osaan, joskus jopa vielä jakanut nämä litran osat puoleen. Aina on tullut tasaista laatua, ei minkäänlaisia ongelmia. ID-11 pakkaukset on valmiiksi jaettu kahteen osaan, A ja B pusseihin. Mutta omalla vastuullahan aina näitä kikkoja harrastetaan, totta kai.

Samma här.  Viimeksi jaoin 10l ID-11 ja 5l Microphenin pienempiin osiin vaa'alla.  Toki sekoitin jauheet hyvin pyörittämällä ja maagisin liikkein avaamattomissa pusseissa.  :D  

Käytän noita vahvana lisäten aikaa.  Se on ihan kiva pähkäily aina se kehitysajan laskeminen. Hyvin on tullut tasaista jälkeä.  Toki kehite muuttuu laimennettuun suuntaan koko ajan ja siten tuottaa erilaista.  


edit:  se olikin 5l ID-11 ja 10l Microphen. Jälkimmäinen Telefotosta 34eur.

[Frank]

http://igorposner.net/

Tos yks esimerkki kuvaajasta, joka ei kauheesti kuvanlaadullisesti "hifistele". Ite ainakin silti tykkään monesta kuvasta..

[Jukkis71]

http://igorposner.net/

Tos yks esimerkki kuvaajasta, joka ei kauheesti kuvanlaadullisesti "hifistele". Ite ainakin silti tykkään monesta kuvasta..

No olipa kyllä hienoja kuvia.
Onhan sillain laadukkaita, että kyllä niissä hyvät sävyt on.
Mutta jos tekniikka unohdetaan, niin jotenkin sellaisia kertovia kuvia.
T Jukka

[Frank]

Huomasin että muutama mun vanha suosikkikuva puuttu tuolta ja innostuin googlaileen. Törmäsin tämmöseen:
http://www.still-dancing.com/forum/read.php?2,8559,8559

Näkyy Igord kertovan, että kehittää filmiä Dektolilla, jotta sais lisää raetta =). Joskus näinkin ja näyttäis kai se ihan toimivan (makuasia taas).

Tuolta löyty pari kuvaa lisää: http://www.lightstalkers.org/igorposner (olivat kyllä tuolla omilla kotisivuilla vähän paremman näköisiä rakeen osalta :( Esim. toi tokan rivin kolmanneks vika, oli hieno kun se oli hyvin skannattuna (tms?) tuolla portfoliossa)

[Heli]

http://igorposner.net/

Tos yks esimerkki kuvaajasta, joka ei kauheesti kuvanlaadullisesti "hifistele". Ite ainakin silti tykkään monesta kuvasta..

Olipa mahtijälkee. Tänne kun tollasia kotimaisista aiheista lataisi, niin monelle tulisi paha mieli :D huonosta laadusta.

[Frank]

Niinhän se on ;). Onko se sitten se että Suomi on niin teknillis-orientoitunu (onpas hieno sana muuten!) vai mikä.. Mutta varmaan muuallakin on ihmisiä jotka ei voi käsittää.

Noihan on viä ihan tärähtäneitäkin kuvia ;-).

[Quiquern]

Niinhän se on ;). Onko se sitten se että Suomi on niin teknillis-orientoitunu (onpas hieno sana muuten!) vai mikä.. Mutta varmaan muuallakin on ihmisiä jotka ei voi käsittää.

Noihan on viä ihan tärähtäneitäkin kuvia ;-).

Varma matkija
http://vesakuusava.com/muuta/foto/ddrr.jpg

;-)

[JRabbit]

http://igorposner.net/

Tos yks esimerkki kuvaajasta, joka ei kauheesti kuvanlaadullisesti "hifistele". Ite ainakin silti tykkään monesta kuvasta..

Täytyy tosiaan sanoa, että mä en vaan ymmärrä tuollaisia kuvia.

Tämäkin kuvaaja on selkeästi lueskellut kämpillä D'Agatan kuvakirjaa ja napannut kameran mukaan baarikierrokselle. Tämmöistä samanlaista jälkeä syntyy, kun laittaa kameran remmillä kiinni päähän ja ajastimen räpsäyttämään suljinta radomilla hetkellä. Tässä on erona D'Agataan ainoastaan se sama kun eilisellä panolla. Se on jo tehty.

Nää on kutakuinkin samanlaisia kuvia, kun mulla koulussa tehtäväksi annetuissa kuvaustehtävissä, jotka nimesin nimellä Matkani rautatieasemalle ja Dystopia. Opettaja tuli kauhean surulliseksi ja sanoi vaan hyväksyvänsä, mutta ei ymmärtävänsä kuvia. Ei ole kivaa sekään, tehdä toinen surulliseksi.

[Quiquern]

Täytyy tosiaan sanoa, että mä en vaan ymmärrä tuollaisia kuvia.

Opettaja tuli kauhean surulliseksi ja sanoi vaan hyväksyvänsä, mutta ei ymmärtävänsä kuvia.

Sittenhän teitä oli kaksi ;-)

[Frank]

Et(te)kö ymmärrä kuvista mitään siks kun ne on rakeisia ja tärähtäneitä? "Nähdä metsä puilta" ?

Että jos vaikka tekstin päälle pistää raemaskin niin sitä ei enää ymmärräkään ;)

[JRabbit]

Täytyy tosiaan sanoa, että mä en vaan ymmärrä tuollaisia kuvia.

Opettaja tuli kauhean surulliseksi ja sanoi vaan hyväksyvänsä, mutta ei ymmärtävänsä kuvia.

Sittenhän teitä oli kaksi ;-)

=D
Mä olin vaan opiskelija, ymmärtämättömyys on silloin oletusarvo. Opettaja tuli ymmärtämättömäksi. Mä olin ymmärtävinäni silloin kaiken. Nyt taas minä en ymmärrä, mutta opettajasta taas en tiedä, että josko hän puolestaan ymmärtäisi.

Ei mua noissa kuvissa häiritse rakeisuus tai tärähtäneisyys, kyllä kuvat semmoisia saa olla. Ei se esitystapa tai formatti ole mikään kiveenkirjoitettu asia. Mutta jos niiden kuvien ainoa sisältö on rae ja epäselvä suttu, niin en mä kyllä parhaalla tahdollakaan voi pitää semmoista kuvaa hyvänä. Sen esitysmuodon on vaan tarkoitus tukea ilmaisua. Joskus kaaauan aikaa sitten kun Niepce valotteli asfaltinpalaansa, nuo kuvat olisi olleet ehkä jotain, ainakin kuvia omalta aikakaudelta, mutta nyt??

Kuten kirjoitin, joskin epäselvästi. Niin on oma taiteenlajinsa räpsiä vaan päämäärättömästi kuvia ja hakea sieltä sattuman aiheuttamat poikkeavuudet yleisestä sutusta. Mutta kun se on jo tehty ja sellaisen taidepläjäyksen uusiminen ei tuo enää mitään lisäarvoa teokseen, kun sattuma on kuitenkin jonkinlainen vakio. Pitäisi keksiä jotain uutta.

Mä olen useissa yhteyksissä yrittänyt kysellä, että mitä tuon tyylisissä kuvissa on sisältönä. Viimeksi kysyin Onnelan Jukalta, mutta en saanut silloinkaan vastausta. Niin kertokaa nyt hyvänen aika, että mitä esim. noissa aiemman linkin kuvissa on, mikä tekee niistä merkittäviä. Mikä on se aivot täyteen raviin stimuloiva juttu, paitsi tuo rae, suttu ja alemman sosiaaliluokan ihmiset.

[Frank]

Tua on aika paljon erilaisia kuvia jotka voi merkitä eri asioita eri ihmisille. Se että väität että ne ei oo mitään "merkittävää", johtuu tekstistäs päätellen siitä että näet vaan sen rakeen ja sutun.

Sama kun sanoisit, ettei Van Goghin maalauksissa oo mitään, jotkut vaan sekoaa niistä pensselin sen vedoista ku ne näkyy...

Mä en oo noita kuvia sen tarkemmin analysoinu itekseni. Tykkään filmin rakeesta yleensäkin, en tiedä mistä se johtuu. Myös noi sävyt monissa noista kuvissa miellyttää, vaikka onkin tukkosta. Toi jälki sopii mun mielestä oikein hyvin noihin tilanteisiin ja fiiliksiin joita kuvat esittää. Tommonen loskanen talvi tai syksy, masentavaa ja synkkää. Aina ei voi selittää miten, mutta kun kuvasta vaan voi välittyä joku mitä ite on kokenu, vaikka se olis joku ihan pieni arkipäiväinen juttu niin se saattaa tuntua jännältä miten kuvasta tulee niitä samoja tuntemuksia tai jotain hataria takautumia.

Jos mvuori sattuis tätä ketjua vaikka vilkaisemaan, uskon että saatais paljonkin näkemystä siitä, mitä tuollainen tyyli voi tekniikkana tai tehokeinona merkitä. Noin äkkiä vois sanoo, että mieleen tulee tärähtäneestä, pehmeestä ja rakeisesta jäljestä mieleen esim. uni, muistot, humalaillan kotiinpaluu kaduilla. Se että noi on kuvattu myös usein vähässä valossa tuolla tavalla, tekee tunnelman aika synkäks ja uhkaavaks... jne. Noi ny tulee ekana mieleen. Onnelat ja D'Agatathan tota on tehneet ennenkin joo, mutta en oo koskaan heidän tuotantoaan nähny laajemmin.

Kyllä mä pystyn ihan nauttiin joskus siitä pelkästä filmin jäljestäkin, jos kuvassa muuten on jotain kiinnostavaa edes. Nättiä raetta ja hyvät jyrkät sävyt...  Tärähtäneissä kuvissa se pinta tulee vielä enemmän esiin, kun ei oo sitä terävää piirtoa, johon keskittää katse ja ajatukset. Pelkkää pehmeetä puuroa, utuisia hahmoja, sävyjä.

Ja kyl mä oikeesti ihmettelen jos ei MITÄÄN ajatuksia noista kuvista herää, muutakun että "höh, raetta ja tärähtänyttä". Mut ei kai näitä voi kenellekään opettaa, jostain kuvasta tai tyylistä tykkään. Ellei sit ajan kanssa aukee tommonen, voisko sanoo impressionismi.

Eihän me tarkemmin tiedetä, tai en ainakaan mä, että onko noi päämäärättömiä kuvia. Mut eipä ne kaikki taiteilijat muutenkaan selvitä, mitä ne niillä teoksillaan hakee. Voisin uskoo että tää seuraavan linkin kuva ainakin herättää joitain ajatuksia useimmissa, muutakin ku että höh huono tekniikka:
http://igorposner.net/images_notes/notes.pages/18.html

Ja kai tajunnanvirtaa voi valokuvauksessakin harrastaa, jos noi sitten sitä on.

[oldnick]

http://igorposner.net/

Tos yks esimerkki kuvaajasta, joka ei kauheesti kuvanlaadullisesti "hifistele". Ite ainakin silti tykkään monesta kuvasta..

Olet samoilla aalloilla minunkin kanssa, tykkään todella, en tiedä tarkkaa syytä, tykkään vain.

[pera8x]

muhun ei kyllä uponnut noi iigorin kuvat. toiset tykkää toiset ei. en vaan pysty ymmärtämään tollasia tärähtäneitä, tosi rakeisia ja suttusia kuvia, kun ite pyrin tekeen mahdollisimman hyvälaatusia ja teknisesti täysiä kymppejä. siihen siis tähtään. en kyllä ymmärrä "nyky" taiteestakaan mitään, ettei sen puoleen ole mikään ihmekkään..

[Quiquern]

Ne jotka eivät pidä kuvista, nostavat esiin tekniikan. Miksi? No siksi että he ajattelevat että tekniikka on olennaista niissä kuvissa. Asiahan on hölynpölyä, eikä kannata mennä lankaan ja väittää että tekniikan puutehan olisi olennaista, koska se olisi ihan samaa asiaa. Jos sanoo että teknisesti "hyvä" olisi jokin päämäärä, on ihan samoilla syvillä ja sameilla vesillä, koska kummallakaan ei ole mitään merkitystä. Loputulos ratkaisee, itse se hiton kuva -ei käytetty tekniikka. Siksi joku Holgailu on niin persiistä, kun  se on sitä samaa tekniikkailua, vaikka joka toisella rivillä vastaan väitetäänkin. Kyllä tietokoneella voi tehdä herkkää runoutta ja sulkakynällä kaavoittamisen väitöskirjaa. Eikä äänensärkijän kanssa tarvita huonoa kitaraa, saa soittaa hyvälläkin. keletana ;-)

[Heli]

Synkkää, lohdutonta, uhkaavaa, jonkunlaisia painajaisia. Voi, noista Igorin kuvista saa vaikka mitä. Nehän on tarinoita täydet!

ps. niinku Osku edellä sanoi, tekniikkaa on joka ikisessä valokuvassa. Se on vain erilaista.