Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai luo tunnus.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan

Tiistai, 22.Toukokuu.2012, 10:28

[Pmela]

Räpläsin aikani tuota syvyysterävyyslaskuria (http://www.dofmaster.com/dofjs.html) ja ihmettelen seuraavaa tulosta:

Kamera 5D, polttoväli 16mm, aukko 5.6, tarkennusetäisyys 1m:
Near limit    0.61 m
Far limit    2.88 m
Total               2.27 m
Hyperfocal distance    1.52 m

Kamera 50D, polttoväli 16mm, aukko 5.6, tarkennusetäisyys 1m:
Near limit    0.71 m
Far limit    1.7 m
Total               1 m
Hyperfocal distance    2.4 m

Eli jos kuvitellaan että käytetään kummassakin kamerassa samaa linssiä samoilla asetuksilla niin eikö syvyysterävyydenkin tulisi olla samanlainen? Kuva siis näyttäisi samalta, paitsi 50D kuvaa on rajattu reunoilta pois kertoimen 1.6 verran. Myös tuon hyperfocal matkan pitäisi olla sama.

Ajattelenko itse väärin vai mikä tässä mättää?

-Pertti

[sakarip]

Eiköhän se oikein laske. Ero tulee siitä että 5D:ssä on isompi kenno, ja kuvaa tarvitsee silloin suurentaa vähemmän saman kokoista lopputulosta varten (eli CoC voi olla suurempi).

Tämä laskuri on parempi koska tähän voi syöttää myös muita oleellisia tietoja, kuten tavoitellun suurennoksen koon. http://www.cambridgeincolour.com/tutorials/DOF-calculator.htm

[Tapiola2006]

Jos optiikka, aukko ja kuvausetäisyys pysyvät samoina, ei terävyysalue muutu vaikka kuinka kennokokoja muutettaisiin. Terävyysalue määritellään epäterävyysympyrän koon mukaan. Toinen asia on sitten se, kuinka paljon voidaan/täytyy suurentaa tiedostoa, että kuva vaikuttaa terävältä (mutta siinä hommassa onkin jo muita muuttujia).

Jos taas muutat 50D:n etäisyyttä 5D:n nähden siten, että saat saman alueen kuvaan, muuttuu myös terävyysalue.

[angulex]

Ja sitten tuosta puuttuu vielä pupillaarisuurennoksen huomiointi.

T. K.

[Kasimir]

Ajattelenko itse väärin vai mikä tässä mättää?

-Pertti

Ajattelet ihan oikein. Käsittämättömän hölmöjä tuollaiset laskurit.
Samalla polttovälillä, samalla aukolla ja samalla etäisyydellä terävyysalue on sama, oli takana sitten ämpäri tai D-9335fx-super.

kapa

kapa

[PasiZ]

Ajattelenko itse väärin vai mikä tässä mättää?

-Pertti

Ajattelet ihan oikein. Käsittämättömän hölmöjä tuollaiset laskurit.
Samalla polttovälillä, samalla aukolla ja samalla etäisyydellä terävyysalue on sama, oli takana sitten ämpäri tai D-9335fx-super.

kapa

kapa

Hyperfokaalisuus
H = (L * L) / (f * d)

Eli hyperfokaalisuuteen vaikuttaa suoraan Circle Of Confusion eli d. Tästä voimme vetää johtopäätöksen että pikselin suurentuessa myös COC voi kasvaa jolloin hyperfokaalinen etäisyys muuttuu (lähemmäksi toki).

Far focus point saadaan näinollen:

FF = (H * D) / (H - (D - L))

Jossa H = hyperfokaalisuus ja near focus:

NF = (H * D) / (H + (D - L))



Summa summarum, filmikuvauksessa ei väliä jos sama filmi eri formaateissa koska raekoko pysyy samana, mutta digitaalisessa ff / crop muutos vaikuttaa koska pikseli suurenee.

Jos joku haluaa pitää tätä teoriaa hölmönä, voi ottaa yhteyttä, lainaan ämpäreitä sitten testeihin...

-P

[Frank]

Taitaa se vaikuttaa filmilläkin, sillä raekoko kuvaan nähdenhän on sitä suurempi mitä pienempi on se filmioriginaali. Vai liekkö sillä rakeisuudellakaan edes vaikutusta? Eikö tuossa ole siitä kyse, että juuri ja juuri terävää kun suurentaa paljon, se ei enää näytäkään terävältä..?

Ehkä tärkeempi asia huomata on kuitenkin se, että vertaillaan eri kuvia. Jos sommittelet 5D:n perusteella tiukasti kohteen metrin etäisyydelle, et saa sitä enää mahtumaan kuvaan 50D:llä.

Sikäli siis aivan turha laskelma. Eihän kukaan halua verrata esim. kuvaa koko ihmisestä kuvaan, jossa on ihminen polvien alta kaulaan saakka.

[Kasimir]

Lähdin vain siitä yksinkertaisesta oletuksesta, että objektiivi ei tiedä, mitä filmiä/filmikokoa siellä sen takana on tai onko siellä monenko pikselin ja minkä koon kenno.

Minua ei tuo teoria ja sen eri tulkinnat kiinnosta niin paljoa, että jaksaisin asiaan perehtyä. Mieluummin keskityn itse kuviin ja välillä paskanjauhamiseen.

kapa

[Frank]

Niinpä, mutta jos ei kiinnosta niin parempihan se melkein on vaan olla hiljaa ;-). Ei sillä että muakaan toi valokuvaamisen kannalta kiinnostais, mutta vähän noin muuten.

Saman kuvan se objektiivi tietysti sinne piirtää, mutta sitä kuvaahan ei siitä kennon pinnasta katsella, vaan vasta suurennettuna. Oletetaan siis varmaan myös, että verrattavat kuvat ovat samankokoisia, siis esim. paperin ulkomitoilta (tai näytöllä pikseleinä)? Tällöin se pienempikennoinen kuva on enemmän suurennettu ja se suurennos tuo paremmin esiin ne "melkein terävät".

[toninikkanen]

Itsekin ajattelen juuri suurennussuhteen takia perässä olevan kennon tai filminpalasen koolla olevan merkitystä tässä. Kun teet siitä kropatusta versiosta metrin vedoksen sitä suurennetaan enemmän kuin jos teet kroppaamattomasta. Sitten kun kuvaatkin 6x7 kameralla niin suurennetaan vielä vähemmän.
Anyway, tykkään itse käytellä tämän sivun alalaidassa olevaa laskuria, koska siihen saa syöttää haluamansa arvot eikä tarvitse rajoittua pudotusvalikoista löytyviin vaihtoehtoihin mikä on useiden nettilaskurien puute:
http://www.bobatkins.com/photography/technical/dofcalc.html

[katiska]

http://en.wikipedia.org/wiki/Circle_of_confusion

[PasiZ]

Itsekin ajattelen juuri suurennussuhteen takia perässä olevan kennon tai filminpalasen koolla olevan merkitystä tässä. Kun teet siitä kropatusta versiosta metrin vedoksen sitä suurennetaan enemmän kuin jos teet kroppaamattomasta. Sitten kun kuvaatkin 6x7 kameralla niin suurennetaan vielä vähemmän.
Anyway, tykkään itse käytellä tämän sivun alalaidassa olevaa laskuria, koska siihen saa syöttää haluamansa arvot eikä tarvitse rajoittua pudotusvalikoista löytyviin vaihtoehtoihin mikä on useiden nettilaskurien puute:
http://www.bobatkins.com/photography/technical/dofcalc.html

itse käytän eri kokoja saavuttaakseni saman suurennussuhteen, eli erikokoisen lapun.... Eikai kukaan täysjärkinen yritä kinarista samaa kuin keskarista?

[toninikkanen]

itse käytän eri kokoja saavuttaakseni saman suurennussuhteen, eli erikokoisen lapun.... Eikai kukaan täysjärkinen yritä kinarista samaa kuin keskarista?

Ettei sulta vaan nyt mennyt koko jutun pointti ohi.

[Tapiola2006]

Itsekin ajattelen juuri suurennussuhteen takia perässä olevan kennon tai filminpalasen koolla olevan merkitystä tässä. Kun teet siitä kropatusta versiosta metrin vedoksen sitä suurennetaan enemmän kuin jos teet kroppaamattomasta. Sitten kun kuvaatkin 6x7 kameralla niin suurennetaan vielä vähemmän.
Anyway, tykkään itse käytellä tämän sivun alalaidassa olevaa laskuria, koska siihen saa syöttää haluamansa arvot eikä tarvitse rajoittua pudotusvalikoista löytyviin vaihtoehtoihin mikä on useiden nettilaskurien puute:
http://www.bobatkins.com/photography/technical/dofcalc.html

Toki tallnneusmedian koko vaikuttaa. Siksi esim. Minoxilla ja 9x12 laakafilmille on täysin eri maailmasta olevat epäterävyysympyrän (CoC) mitat. Kino- ja ns. FF-koossa asiaa hieman tietysti sekoittaa se, että Zeiss harrastaa 0,025 ja esim. Leica ja monet muut 0,033 mm:n arvoja ilmoittaessa terävyysalueita teknisissä tiedoissa.

Tämä kuuluu mielestäni niin parempiin Wikipedian sivuihin. Kannattaa käydä vilkaisemassa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Circle_of_confusion

[J.Vuokko]

Summa summarum, filmikuvauksessa ei väliä jos sama filmi eri formaateissa koska raekoko pysyy samana, mutta digitaalisessa ff / crop muutos vaikuttaa koska pikseli suurenee.

Jos joku haluaa pitää tätä teoriaa hölmönä, voi ottaa yhteyttä, lainaan ämpäreitä sitten testeihin...

-P

Hauskoja teorioita tässä keskustelusta. Tuntuu että osa ei edes tiedä mistä keskustelee.
Tekisi mieli skannata jostain vanhasta kirjasta ihan suomenkielinen selitys suomenkielen termein siitä, että mikä tämä mystinen terävyysalue oikein on ja miten se käyttäytyy ja miksi sitä edes on järkeä laskeskella.

Ja ennenkaikkea, mistä se luku siihen hajontaympyrän kooksi repäistään (muualta kuin nettilaskureiden hatusta).

Ja oli kuvan projisointikohde sitten kenno, filmi tai joku muu, niin kyllä hajontaympyrän koossa kannattaa jo ajatella sellaisiakin asioita kuin diffraktio joka helposti syö pahemmin kuin kennon erotuskyky oikeassa elämässä, sillä lopullinen kuvahan määrää nämä kaikki asiat, ei teoreettinen projisoinnin tulos kennolla/muulla materialla.

Kennon/filmin/muun oma erottelukyky yhdistettynä diffraktioon määrää suoraan jo sen kuinka pientä hajontaympyrää on edes järkeä lähteä tavoittelemaan...

Tätähän Pasiz ajoi takaa ihan perustellusti.



Otetaanpas ihka oikean elämän esimerkki:

• Kamerana on digi, tässä vaikka Nikon D3X ja objektiivina 50mm normaali-optiikka.
  
• Kyseinen kamera erottaa äärirajoillaan 3600 x 3600 pistettä, "yksityiskohtaa" (selviä yksityiskohtia noin 2700). Tässä digihemmot käyttävät mittasuureena LPH:ta, viivaa per korkeus tai leveys (LPW). Lähteenä tämä.
  
• No mitä tästä saadaan, tosi optimisti saa D3X:n kennolle tietoa 100 pistettä/mm  (kennohan on 36mm leveä). Verrokkina tuon luvun voisi tulkita filmimaailmasta tuttuna viivaparia/millimetri -lukemana muodossa 50 lpmm  (jonka ohimennen sanoen  muuten jo perus 50mm objektiivi tuollaisella ISO 100 -filmillä ylittää tuplasti. Ai mutta unohdin että filmi on kuollut ja digi on parempi kaikessa)
• Nyt rajoittavana tekijänä on sitten ensikädessä kennolle saatava informaation määrä, 100 pistettä/mm. Tästä saadaan ihan ääritarkkaa kuvaa varten pienimmäksi hajontaympyrän kooksi 1/100mm,  0,01mm
• Entäs diffraktio? Kenttäoloihin kohtalaisesti pätevänä ohjesääntönä käytetään helppoa kaavaa 1500/aukko = piirto viivapareina per millimetri. Jos tyydytään tähän kaavaan, saadaan käyttökelpoiseksi pienimmäksi aukoksi f = 1500/50 = 30 -> aukko 22 - 32 on se minkä jälkeen diffraktio alkaa pilaamaan meidän D3X:n kuvaa. Tarkka laskija lähtisi laskemaan tätä tarkemmin, huomioiden Airyn kiekon mahdolliset vaikutuksetkin. Mutta tässä esimerkissä kennon erotuskyky on niin heikko, ettei tuohon ole tarvetta.
  
• Edellisten perusteella päädyimme siihen, että kameran kenno algoritmeineen rajoittaa esimerkkikamerallamme pienimmän käyttökelpoisen hajontaympyrän mitaksi 0,01mm. Samalla tosin voidaan himmentää reilusti, sillä diffraktio ei tule kiusaamaan niin äkkiä kuin mm. filmikameroilla (joissa f/11 on yleensä pienin käyttökelpoinen aukko jos haluaa materiaalista maksimitarkkuuden ulos)
• Tästä seuraa suoraan se, että suurin mahdollinen kuva joka on melko läheltä vielä tarkkakin. Siis ainakin 200ppi olisi syytä löytyä (jos katsellaan jostakin 25-30cm päästä ja katselijakin on jo vanhempi kuin 20-25 vuotias). 200ppi on sama kuin 7,9 pistettä per millimetri. Esimerkkikamera jo kohtalaisella objektiivilla tuottaa kuvan, joka voidaan suurentaa aina 12,6 kertaiseksi. Pyöristelyvirheiden ja muiden takia varmasti 12-13 kertainen on sopiva tulos.
• Koska kenno oli täyskoko, 24x36mm, saadaan tarkka kuva vielä noin 30x45cm kokoiseen tulosteeseen.
• Ja kuinka laaja terävyysalue sitten kuvassa on? Jos kyseessä on vaikka maisema ja halutaan terävän (oikeasti riittävän terävän, sillä terävyyshän heikkenee portaattomasti etäsyyden myötä) alueen olevan maksimoitu niin silloin saadaan hyperfokaaliseksi etäisyydeksi H = F^2 / (fc), jossa F on polttoväli millimetreinä, f aukko ja c on hajontaympyrän koko milleinä:  H = 11,4 m.
  
• Maksimitarkkana (sillä mitä kamera pystyy resoluutiota tuottamaan) saadaan kaikki mitä on välillä 5,7m -> ääretön kun tarkennetaan etäisyydelle 11,4 metriä.

Jos tuosta rautalankamallista jotain joku oppi niin hyvä :)

Koska todellisuudessa sitä tulostetta/vedosta katsotaan harvoin noin läheltä, yleensä katseluetäisyys on lähimmillään noin kuvan lävistäjän verran, voidaan hajontaympyrää kasvattaa vielä tuosta aika huoletta... Erilaiset online-terävyysalue-ohjelmat tuntuvat antavan esimerkkikamerallemme (Nikon D3X) hajontaympyräksi 0,03mm - siis kolminkertaisesti sen mitä äskeisessä ääritarkkuutta hakevassa esimerkissä oli.
Silloin aukolla 22 saisi jo 1,9m -> ääretön jos tarkentaa noin 3,7 metrin kohdalle.
Toki tällöin on hyväksytyksi tarkkuudeksi (tai epätarkkuudeksi) sallittu em. 0,03 josta seuraa että läheltä tarkasteltava vedos saa olla vain 10x15 senttinen.

"Kymppikuvaa" noin yleensäkin käytetään sekä valmistajien toimesta objektiiviin merkityissä terävyysasteikoissa, että online-laskureissa ja kirjallisuuden esimerkkeinä.

Syynä juuri se, että pienät kymppikuvaa katsoo helposti läheltä, mutta suurempaa kuvaa suhteessa kauempaa ja näön erotuskyky alkaa nopeasti heiketä etäisyyden kasvaessa...

[PasiZ]

itse käytän eri kokoja saavuttaakseni saman suurennussuhteen, eli erikokoisen lapun.... Eikai kukaan täysjärkinen yritä kinarista samaa kuin keskarista?

Ettei sulta vaan nyt mennyt koko jutun pointti ohi.

Ei mennyt... Filkkaa ostetaan eri formaateissa eri käyttötarkoitukseen, mutta jos ostat 10mpix croppikennoisen ja 10mpix täyskennoisen, niin todennäköisesti odotat yhtä hyvää tulosta samassa koossa. Tästä johtuen filmillä voi käyttää saman kokoista epäterävyysympyrää oletuksena, koska kinarista ei vedetä yhtä suurta suurennosta kuin keskarista... Digissä taasen täytyy kompensoida pienempää kennoa paremmalla optisella laadulla...

Jukka toi mukaan myös CoC:n vaikutuksen tapauksessa jossa vedoskoko ja katseluetäisyys tiedetään. CoC:n määrittämiseen jokaisella on omat aspektinsa, kodak määrittelee tuon kaksi minuuttia kaaresta joka ottaa siis huomioon katseluetäisyyden ja suurennussuhteen....

Pelkäsin keskustelun menevän raiteiltaan juuri CoC:n määrittelyssä, joten päätän omalta osaltani tähän.

Ottakaa niitä kuvia vaan ja muistakaa, myyty kuva on paras kuva...

[Frank]

Toki tallnneusmedian koko vaikuttaa. Siksi esim. Minoxilla ja 9x12 laakafilmille on täysin eri maailmasta olevat epäterävyysympyrän (CoC) mitat. Kino- ja ns. FF-koossa asiaa hieman tietysti sekoittaa se, että Zeiss harrastaa 0,025 ja esim. Leica ja monet muut 0,033 mm:n arvoja ilmoittaessa terävyysalueita teknisissä tiedoissa.

Tämä kuuluu mielestäni niin parempiin Wikipedian sivuihin. Kannattaa käydä vilkaisemassa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Circle_of_confusion

Ei noita sekoiluympyröitä oikeen tähän kannata sekoittaa. Coc ei ole mikään vakio, joka on tietyllä formaatilla jonkin kokoinen - se riippuu aina kuvan loppukäytöstä, eli yleensä vedoksen koosta.

Jos halutaan tietyn kokoinen (esim. 20x30) vedos erikokoisista lähtökohdista, on se coc-vaatimus tiukempi pienemmälle. Jos molempia suurennetaan 10-kertaiseksi tai tehdään vain pinnakkaiset, on se coc-arvo molemmilla sama. Vaatimusta voi tietysti myös tiukentaa tai löysentää, ihan sen mukaan mitä tekijä haluaa. Sen takia valmistajillakin on erilaisia laskelmia.

Tässä ei kysymyksessä mainittu, mitä haettiin. Haluttiin verrata eri kennokoon digikameroita samalla objektiivilla syväterävyyden osalta. Siitähän siis seuraa, että kuva ei ole sama molemmissa, vaan se on joko rajattu tiukemmin croppaavalla rungolla tai sitten sillä on mentävä kauemmas, jolloin objektiivi piirtää aivan erilaisen kuvan sinne kennolle.

Oletetaan nyt kuitenkin, että kamerat ovat samassa kohtaa koko ajan ja vain kohde rajautuu.
- Jos molempien kameroiden kuvista tehdään esim. 20x30 vedos, on se croppirungon tulos osasuurennos siitä toisesta.
- Jos molempia suurennetaan vaikkapa 10-kertaiseksi, voi croppirungon kuvan viedä sen toisen päälle ja se näyttää aivan samalta kuin leikkaisi reunat siitä toisesta.

Ensimmäisessä tapauksessa syväterävyys näyttää lyhyemmältä ja toisessa samalta.

Tää ero johtuu just siitä, että oikeasti terävyystaso on kapea ja täysin tarkkaa on vain yhdellä etäisyydellä kerrallaan (siis yhdessä kohtaa - terävyystason kaarevuus erikseen) ja kun sitä hieman epäterävää aluetta suurennetaan, joka on vaikkapa objektiivin syväterävyysasteikon rajoilla, se ei enää näytä välttämättä terävältä.
Noi asteikothan on laskettu myös jonkun vedoskoon perusteella, eivätkä ne ole yleispäteviä. Joku oikein isoa vedosta haluava voi olla sitä mieltä että Leitzin objektiivin syväterävyysalueet on liian pitkiä, kun isoissa vedoksissa alkaa näyttää rajoilla sutulta.

[Frank]

itse käytän eri kokoja saavuttaakseni saman suurennussuhteen, eli erikokoisen lapun.... Eikai kukaan täysjärkinen yritä kinarista samaa kuin keskarista?

Ettei sulta vaan nyt mennyt koko jutun pointti ohi.

Ei mennyt... Filkkaa ostetaan eri formaateissa eri käyttötarkoitukseen, mutta jos ostat 10mpix croppikennoisen ja 10mpix täyskennoisen, niin todennäköisesti odotat yhtä hyvää tulosta samassa koossa. Tästä johtuen filmillä voi käyttää saman kokoista epäterävyysympyrää oletuksena, koska kinarista ei vedetä yhtä suurta suurennosta kuin keskarista... Digissä taasen täytyy kompensoida pienempää kennoa paremmalla optisella laadulla...

Jukka toi mukaan myös CoC:n vaikutuksen tapauksessa jossa vedoskoko ja katseluetäisyys tiedetään. CoC:n määrittämiseen jokaisella on omat aspektinsa, kodak määrittelee tuon kaksi minuuttia kaaresta joka ottaa siis huomioon katseluetäisyyden ja suurennussuhteen....

Pelkäsin keskustelun menevän raiteiltaan juuri CoC:n määrittelyssä, joten päätän omalta osaltani tähän.

Ottakaa niitä kuvia vaan ja muistakaa, myyty kuva on paras kuva...

Voi sitä filkkaa eri koossa ostaa ihan senkin takia, että saa erilaista jälkeä - vaikka ei aina sitä isompaa formaattia niin paljoa suurentaiskaan. Ei tarvi edes olla hullu, kai ;-). Sitä erilaista jälkeä voi olla juuri erilaiset syväterävyydet ja rakeisuus.
Filmilläkään se ratkaiseva asia mahdollisessa syväterävyyksissä ei ole rakeisuus, vaan suurennussuhde. Rakeisuus ei määrää terävyyttä (eikä resoluutiotakaan suoraan).

Eri kennokoolla voi odottaa "yhtä hyvää", mutta samaa niillä ei saa - se on selvä. Digikameroilla tämä tulee just hyvin esiin, koska megapikseleitä voi olla saman verran, mutta kennon koko on eri. Helposti siis ajattelee että saa ihan yhtä isoa kuvaa ja varmaan saakin, mutta eri näköistä.

Tämähän johtuu jo siitä, että kuva rajautuu eri tavoin ellei 1) lyhennä polttoväliä tai 2) liiku kauemmaksi. Molemmat vaikuttavat eri tavoin lopputulokseen ja muuttavat sitä oleellisesti. Tässä kannattaa huomata, että polttovälin lyhennys muuttaa tämän eron päinvastaiseen suuntaan - pienempikennoisen digin syväterävyys, ainakin optiikan puolesta on pitempi.

[PasiZ]

itse käytän eri kokoja saavuttaakseni saman suurennussuhteen, eli erikokoisen lapun.... Eikai kukaan täysjärkinen yritä kinarista samaa kuin keskarista?

Ettei sulta vaan nyt mennyt koko jutun pointti ohi.

Ei mennyt... Filkkaa ostetaan eri formaateissa eri käyttötarkoitukseen, mutta jos ostat 10mpix croppikennoisen ja 10mpix täyskennoisen, niin todennäköisesti odotat yhtä hyvää tulosta samassa koossa. Tästä johtuen filmillä voi käyttää saman kokoista epäterävyysympyrää oletuksena, koska kinarista ei vedetä yhtä suurta suurennosta kuin keskarista... Digissä taasen täytyy kompensoida pienempää kennoa paremmalla optisella laadulla...

Jukka toi mukaan myös CoC:n vaikutuksen tapauksessa jossa vedoskoko ja katseluetäisyys tiedetään. CoC:n määrittämiseen jokaisella on omat aspektinsa, kodak määrittelee tuon kaksi minuuttia kaaresta joka ottaa siis huomioon katseluetäisyyden ja suurennussuhteen....

Pelkäsin keskustelun menevän raiteiltaan juuri CoC:n määrittelyssä, joten päätän omalta osaltani tähän.

Ottakaa niitä kuvia vaan ja muistakaa, myyty kuva on paras kuva...

Voi sitä filkkaa eri koossa ostaa ihan senkin takia, että saa erilaista jälkeä - vaikka ei aina sitä isompaa formaattia niin paljoa suurentaiskaan. Ei tarvi edes olla hullu, kai ;-). Sitä erilaista jälkeä voi olla juuri erilaiset syväterävyydet ja rakeisuus.
Filmilläkään se ratkaiseva asia mahdollisessa syväterävyyksissä ei ole rakeisuus, vaan suurennussuhde. Rakeisuus ei määrää terävyyttä (eikä resoluutiotakaan suoraan).

Eri kennokoolla voi odottaa "yhtä hyvää", mutta samaa niillä ei saa - se on selvä. Digikameroilla tämä tulee just hyvin esiin, koska megapikseleitä voi olla saman verran, mutta kennon koko on eri. Helposti siis ajattelee että saa ihan yhtä isoa kuvaa ja varmaan saakin, mutta eri näköistä.

Tämähän johtuu jo siitä, että kuva rajautuu eri tavoin ellei 1) lyhennä polttoväliä tai 2) liiku kauemmaksi. Molemmat vaikuttavat eri tavoin lopputulokseen ja muuttavat sitä oleellisesti. Tässä kannattaa huomata, että polttovälin lyhennys muuttaa tämän eron päinvastaiseen suuntaan - pienempikennoisen digin syväterävyys, ainakin optiikan puolesta on pitempi.

Alkuperäinen kysyjä kysyi miksi hyperfokaalinen etäisyys muuttuu tallennuskoon pienentyessä ja polttovälin pysyessä samana (oletuksena sama resoluutio), yritin pitää keskustelua tässä aiheessa, mutten onnistunut...

[Quiquern]

Ottakaa niitä kuvia vaan ja muistakaa, myyty kuva on paras kuva...

Näinpä. Sama pätee musiikkiin ;-)