Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai luo tunnus.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan

Maanantai, 6.Helmikuu.2012, 09:41

[SakkeM]

Teatterivalaisimissa jne. dikroja on kai käytetty.  Nehän ovat käytännössä lasilevyjä, joihin on höyrystetty metallia pinnalle, siis hiukan puoliläpäisevän peilin tapaisia.  Kasimir jo sanoikin, että läpi menevän valon väri riippuu kulmasta, sivuille menee eriväristä valoa kuin keskelle.

Värilämpötilan säätöön on vaikea kuvitella vääremmän tyyppistä vimpainta...  kait niitäkin on.  Mielikuvitusta vain kehiin ... ;)

[silvasa]

Tuo 5600K "päivänvalo" on filmivalmistajien keksimä keskiarvo.

Itse asiassa se on Auringon pintalämpötila.  Samalla Auringon säteilemän valon värilämpötila.  Filminvalmistajat eivät ole sitä keksineet, vaan ottaneet sen käyttöön -  Aurinko kun on melko yleinen valaisimena, valokuvauksessakin.

Tarkemmin Auringon pintalämpötila tosin on 5778 K.

Aurinko ei vain toimi samalla tavalla kuin ihmisen tekemä valaisin. Värilämpötila heittelee aika isolla skaallalla riippuen nouseeko vai laskeeko aurinko, onko se pilvessä tms.. Eli tavallaan se on keksitty "keskiverto" arvo.

[PasiZ]

Tuo 5600K "päivänvalo" on filmivalmistajien keksimä keskiarvo.

Itse asiassa se on Auringon pintalämpötila.  Samalla Auringon säteilemän valon värilämpötila.  Filminvalmistajat eivät ole sitä keksineet, vaan ottaneet sen käyttöön -  Aurinko kun on melko yleinen valaisimena, valokuvauksessakin.

Tarkemmin Auringon pintalämpötila tosin on 5778 K.

Aurinko ei vain toimi samalla tavalla kuin ihmisen tekemä valaisin. Värilämpötila heittelee aika isolla skaallalla riippuen nouseeko vai laskeeko aurinko, onko se pilvessä tms.. Eli tavallaan se on keksitty "keskiverto" arvo.

Väärin, aurinkoa voidaan pitää hyvinkin vakioituna mustana kappaleena jonka lämpötila pysyttelee 5500 paremmalla puolella. Rayleighin sironta määrittelee tämän pallon pinnalla näkyvän värin. Pilkunnussintaa, kuten se keksitty keskivertoarvokin, ilman tuota ilmiötä taivas ei olisi sininen. amen.

[SakkeM]

Rayleighin sironta määrittelee tämän pallon pinnalla näkyvän värin.

Tai Mien, riippuu ilmakehän tilasta.

[silvasa]

Tuo 5600K "päivänvalo" on filmivalmistajien keksimä keskiarvo.

Itse asiassa se on Auringon pintalämpötila.  Samalla Auringon säteilemän valon värilämpötila.  Filminvalmistajat eivät ole sitä keksineet, vaan ottaneet sen käyttöön -  Aurinko kun on melko yleinen valaisimena, valokuvauksessakin.

Tarkemmin Auringon pintalämpötila tosin on 5778 K.

Aurinko ei vain toimi samalla tavalla kuin ihmisen tekemä valaisin. Värilämpötila heittelee aika isolla skaallalla riippuen nouseeko vai laskeeko aurinko, onko se pilvessä tms.. Eli tavallaan se on keksitty "keskiverto" arvo.

Väärin, aurinkoa voidaan pitää hyvinkin vakioituna mustana kappaleena jonka lämpötila pysyttelee 5500 paremmalla puolella. Rayleighin sironta määrittelee tämän pallon pinnalla näkyvän värin. Pilkunnussintaa, kuten se keksitty keskivertoarvokin, ilman tuota ilmiötä taivas ei olisi sininen. amen.

Lisää pilkunnussintaa. Onko loppupäivästä siihen lampun eteen laitettu kääntökalvoa kun se ei ole sininen? Tai pilvisellä säällä harsoa kun se onkin harmaa?

[SakkeM]

 Onko loppupäivästä siihen lampun eteen laitettu kääntökalvoa kun se ei ole sininen? Tai pilvisellä säällä harsoa kun se onkin harmaa?

Juuri näin.

Ilmakehä erilaisine kaasuineen ja hiukkasineen on siinä lampun edessä.  Loppupäivästä paksumpi kerros, kun valo tulee vinosti.  Pilvisellä säällä sitten paksumpi kalvo, kun on vesipisaroita mukana.  Näitä ilmiöitä kuvataan matemaattisilla malleilla Rayleighin sironta ja Mien sironta, riippuen siitä ovatko sirottavat kohteet valon aallonpituutta pienempiä vai suurempia - mutta se kyllä on jo toinen juttu.

Lentokoneella matkustaminen voi laajentaa sikäli näkemyksiä, että näkee Auringon olevan melko samanlainen siellä pilvien yläpuolella.

[Tapiola2006]

Värilämpötilan säätöön on vaikea kuvitella vääremmän tyyppistä vimpainta...  kait niitäkin on.  Mielikuvitusta vain kehiin ... ;)

Kai niissä jotain hyvää on kun värisuurennuskoneissa niitä on käytetty kymmeniä vuosiä, elokuvavalaisimissa myös ARRi käyttää niitä, hologrammilaserissani on kiinteänä sellainen jne. jne.

Kaikessa on tietysti puolensa:

Advantages of dichroic filters

    * Much better filtering characteristics than conventional filters
    * Ability to easily fabricate a filter to pass any passband frequency and block a selected amount of the stopband frequencies (saturation)
    * Because light in the stopband is reflected rather than absorbed, there is much less heating of the dichroic filter than with conventional filters
    * Much longer life than conventional filters; the color is intrinsic in the construction of the hard microscopic layers and cannot "bleach out" over the lifetime of the filter (unlike for example, gel filters)
    * Filter will not melt or deform except at very high temperatures (many hundreds of degrees Celsius)
    * Capable of achieving extremely high laser damage thresholds (dichroics are used for all the mirrors on the world's most powerful laser, the National Ignition Facility

Disadvantages of dichroic filters

    * Higher initial cost (sometimes much higher)
    * Glass dichroic filters are more fragile than plastic conventional filters
    * Glass dichroic filters are harder to work with than plastic conventional filters
    * Can reflect light back into an optical system
    * Specific bandpass depends on incidence angle (can be an advantage in some applications where in situ tuning is desired

Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Dichroic_filter

[SakkeM]

Onhan ne ihan hyviä käyttötarkoitukseensa, siis sellaiseen, jossa halutaan/tarvitaan kapean aallonpituusalueen läpäisyä.  Kuten suurennuskoneen väripäässä.

Valaisimen värilämpötilan säätöön niitä ei ole tarkoitettu, eivätkä ne siihen sovellu.

Valaisimissa niitä on useimmiten heijastimina lampun takana,  lämpösäteily ei heijastu vaan menee läpi. Saadaan n.s. viileää valoa. Esim. juuri Arri taitaa käyttää niitä lähes kaikissa valaisimissaan, mutta se sana on ' dichroic reflector'.

On niitä tietysti filttereinäkin joissakin lampuissa, mutta joku viisaampi saa kertoa, mitä niillä sitten tavoitellaan.

[SakkeM]

Tuommoinen filtteri tai peili tehdään tavallisesti höyrystämällä tyhjiössä taitekertoimeltaan sopivaa ainetta kalvoksi lasille. Suunnilleen sama idea kuin objektiivien kalvopinnoituksessa.  Kalvojen paksuudesta ja taitekertoimesta riippuva aallonpituusjakauma pääsee läpi, muut heijastuvat.

Öljykalvo vedessä on samaa tyyppä, läpäisy (ja väri) riippuu heijastuskulmastakin.

[silvasa]

Hyvä vaihtoehto tarkempaan valaisuun noille lasifiltteille on myös rajaimiin tulevat kalvofiltterit joissa on tarjolla 1/4, 1/2 tehoiset yms kääntökalvot (esim. aikaisemmin mainitut Roscot). Toimii hyvin sekavalotilanteissa jos halutaan säilyttää esim. ikkunasta tule kylmempi sävy sisätilaan verrattuna.

 Onko loppupäivästä siihen lampun eteen laitettu kääntökalvoa kun se ei ole sininen? Tai pilvisellä säällä harsoa kun se onkin harmaa?

Juuri näin.

Ilmakehä erilaisine kaasuineen ja hiukkasineen on siinä lampun edessä.  Loppupäivästä paksumpi kerros, kun valo tulee vinosti.  Pilvisellä säällä sitten paksumpi kalvo, kun on vesipisaroita mukana.  Näitä ilmiöitä kuvataan matemaattisilla malleilla Rayleighin sironta ja Mien sironta, riippuen siitä ovatko sirottavat kohteet valon aallonpituutta pienempiä vai suurempia - mutta se kyllä on jo toinen juttu.

Lentokoneella matkustaminen voi laajentaa sikäli näkemyksiä, että näkee Auringon olevan melko samanlainen siellä pilvien yläpuolella.

Kaiken saivartelun jälkeen voi siis todeta että vaikka arvoja kuvattaisiin millä määreillä, ei auringonvalo ole siinä vaiheessa kun se tulee maahan tasan 5600K...

[hsm]

Tiedätteköhän te kukaan, mistä puhutte?  En ole vähään aikaan mitään hölmömpää sattunut lukemaan, kuin dikroidinen suodin valaisimen edessä värilämpötilaa korjaamassa.

Tässä on useampienkin mielikuvia dikroidisista suotimista halogeenin edessä muuttamassa sen värilämpötila "päivänvaloksi", joten kai siinä jotain perää on. Eikä ne nyt niiiiiin surkeita olleet, jos nyt oikein muistan neljännesvuosisadan takaisia kokemuksia. Sontsan kanssa tasoitusvalona ihan käyttökelpoisia. Jos muistan oikein, magentaa alkoi esiintyä filtterin lämmettyä, korjaus CC 5-10 G.

Yksi käyttäjistä oli Kari Haavisto, joka Klikissä veteli filtteriin viiruja vihreällä huopatussilla magentan korjaamiseksi. Mokomalla virityksellä valaisi interiöörejä kirjoja kuvatessaan.
http://books.google.com/books?id=VC9QAAAAMAAJ&cd=1&source=gbs_ViewAPI

[SakkeM]

Kaiken saivartelun jälkeen voi siis todeta että vaikka arvoja kuvattaisiin millä määreillä, ei auringonvalo ole siinä vaiheessa kun se tulee maahan tasan 5600K...

Nih.  Ja esimerkiksi yöllä sitä ei ole ollenkaan, isossa osassa maapalloa. Kootaanko itsestään selvyyksiä tähän lisää vai tehdäänkö oma ketju?  ;)

[J.W.The NowHere Man]

sakke, vanhana studiojermuna oisit voinnu hemmoille kertoa miten se juttu tehdään, olen ajatellut pysyä noissa MV jorinoissa mutta annetaan tulla:
ennenkuin oli varaa hankkia kunnon arsenaalia Pro studioflasseja joissa on sellaiset ohjausvalot että pelkästään niilläkin hoituisi kuvaus, temppu tehtiin näin: Rimpulaflasseihin viritettiin asianmukaiset softaukset ja snuutit, sillä seurauksella ettei nistä valoa sitten tullut juuri nimeksikään. No, tempaistiin Watastar jodilamput tuuppaamaan heijastimiin valoa senverran että saatiin skarpattua ja sitten sammutettiin ja mentiin noilla flassien valoilla. Muutaman polanhan se aina vaati, mutta jälkeä syntyi. Nykyhemmoilla on digit, joten sekin vaihe voidaan skipata. senkuin posauttelette ja läppärin näytöltä ihmettelette että mitä tuli tehtyä. niin ilman läppäriä ei kai kukaan tosissaan studiossa heilu?

[jhalmu]

^ no totta kai pitää olla läppäri, et pystyy facebookin tarkistaa eh! :)

[Tapiola2006]

Tiedätteköhän te kukaan, mistä puhutte?  En ole vähään aikaan mitään hölmömpää sattunut lukemaan, kuin dikroidinen suodin valaisimen edessä värilämpötilaa korjaamassa.

Täällä on jäsenenä monta ihmistä, jotka tietävät mistä puhuvat. Et ole ainoa, joka on käyttänyt lukuisia laitteita vuosien tai vuosikymmenien aikana.

Voi olla hölmöläisen hommaa mutta kummasti ainakin yksi kuvaajapolvi on sitä elokuvauksessa ja kuvauksissa käyttänyt ympäri maailman. Helvetin kestävää tavaraa. Seikka, jota ei tosiaan voi sanoa kaikista näistä itäkiinalaista romuista.

Onneksi he eivät tienneet olevansa hölmöjä ja onnellista on että se tiedetään nyt täällä. Voimme tuntea jälkiviisasta ylemmyyttä :(

[J.W.The NowHere Man]

Kyllä mun mielestä sakke on oikeastaan värässä, hän tarkoittaa noita dikro filsuja jotka rajaa määrätyt aallonpituudet pois, ihan Bacht studio/flassispotteihin sai noitten Gobojen ( ohuesta teräksestä valmistetut efekti "suotimet" mm. pilvi tai sälekaihdin kuviolla) kanssa käytettäviksi "valonmuokkaus Dickroja" jotka Wrattenien ja Lee filsujen tapaan vaan vähän sääti valon luonnetta. Nää taitaa olla kaikki "mennyttä kansanarretta" nykypolvelle.

[PasiZ]

Juuri näin.

Ilmakehä erilaisine kaasuineen ja hiukkasineen on siinä lampun edessä.  Loppupäivästä paksumpi kerros, kun valo tulee vinosti.  Pilvisellä säällä sitten paksumpi kalvo, kun on vesipisaroita mukana.  Näitä ilmiöitä kuvataan matemaattisilla malleilla Rayleighin sironta ja Mien sironta, riippuen siitä ovatko sirottavat kohteet valon aallonpituutta pienempiä vai suurempia - mutta se kyllä on jo toinen juttu.

Lentokoneella matkustaminen voi laajentaa sikäli näkemyksiä, että näkee Auringon olevan melko samanlainen siellä pilvien yläpuolella.

Niin, Mie vaan jalosti maxwellin teoriaa omakseen, unohtamatta Ludwig Lorenzia. Tuo teoriahan vain ja ainoastaan pätee esimerkiksi pilviin, miksi ne näyttävät harmailta. Aallonpituutta pienempiä partikkeleitahan löytyy ainoastaan vesipisaran muodossa ilmakehästä (lukuunottamatta tuhkapilviä).

Siellä pilvien yläpuolella on myös ilmaa ja rayleighin sirontayhtälöt pätevät aivan kuten maan pinnallakin.

Silvasalle: auringonvaloahan tulee maahan myös kuun paistaessa (kuun valaisu johtuu auringon heijastamisesta, värilämpötila kuun pinnan hieman ruskeasta väristä), rayleigh näkyy ilmiönä sinitaivaana, silmä näkee taivaan mustana koska näkö on orientoitunut skotooppiseen visioon fotooppisen sijaan.

Anteeksi nusnus...

[roverman]

http://walimex.nuna.ch/product_info.php/language/en/info/p1107_walimex-pro-LED-Octagon-light-with-Softbox-70cm-No--16735.html

siirytään lediin

[silvasa]

http://walimex.nuna.ch/product_info.php/language/en/info/p1107_walimex-pro-LED-Octagon-light-with-Softbox-70cm-No--16735.html

siirytään lediin

Tällä viikolla uuden kevyen led-valon käyttöön saaneena, suosittelen. Linkin kuvassa oleva soft-boxi on myös hyvä hankinta. Yleisin ja hyvä merkki on Chimera, jolta löytyy kiinnitys kehykset melkein kaikille yleisimmille valaisin valmistajille.

[SakkeM]

 Aallonpituutta pienempiä partikkeleitahan löytyy ainoastaan vesipisaran muodossa ilmakehästä (lukuunottamatta tuhkapilviä).

Anteeksi nusnus...

Vaikka olisi onnannut nuo suuruussuhteet menemään oikeinkin, niin silti olisivat jääkiteet unohtuneet...  Nus Nus ;)