Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai luo tunnus.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan

Tiistai, 22.Toukokuu.2012, 13:11

[-kake-]

Tämmöstä on tullut pitkään suunniteltua ja tutustuttua akvaariotarvikkeisiin.

Valitettavasti monikaan kala ei ilmeisesti viihdy yli 34 asteessa, joten perusakvaariolämmittimistä loppuu säätövarat.

Piti hommata sitten erillinen ohjainyksikkö ja termostaatiton lämmitin.

Tässä on kaikki valmista läträilyyn:

DIY lämpöhallittu vesihaudeallas kehityshommiin

Tässä noin tuntia aiemmin.

DIY lämpöhallittu vesihaudeallas kehityshommiin

Tässä 'piirustukset':

DIY lämpöhallittu vesihaudeallas kehityshommiin

Akvaariopumppu kierrättää vetää, että lämpö jakaantuu taisesti.

Säädin ohjaa lämmitintä anturilta saamansa lämpötilan  ja tilatun lämpötilan perusteella.
CD-kotelo sai uuden elämän ohjainyksikön kuorena.

DIY lämpöhallittu vesihaudeallas kehityshommiin

[J.Vuokko]

No jopas!

Juuri olen pähkäillyt samojen ongelmien kanssa. Ei löydy lämmitintä.

Kertoisitko tarkemmin tuosta kytkennästä? Erilaisia lämpövastuksia löytyy pilvin pimein, mutta sitten tarvitaan anturi tai termostaatti ja jonkunlainen lämpötilan säädin kytkettyä.

Sähkö-osaamiseni vaan ei riitä tuollaisten suunnitteluun :(

[-kake-]

Säädin on WH7016E, löytyy edukkaasti esim. eBaysta.

Tossa kytkentäkaavio:

DIY lämpöhallittu vesihaudeallas kehityshommiin

Rele pätkii lämmitintä, eli 1 & 2 yhdistetään, kun lämpötila on alle tilatun (ottaen huomioon myös säädetty hystereesi :))

Pumppu pyörii koko ajan, joten sille on vedetty suoraan verkkovirrasta piuhat.

Helppoa ja yksinkertaista ;).

[Jukkis71]

On hieno systeemi!
 TJukka

[J.Vuokko]

Kiitos!

[kari-s]

Hyvä idea! Olisiko styrox-laatikko vielä parempi?

[mohikaani]

Olet varmaan laskeskellut/testaillut tuon lämmittimen tehontarvetta. Kuinka tehokas tarvitaan?

[-kake-]

Olet varmaan laskeskellut/testaillut tuon lämmittimen tehontarvetta. Kuinka tehokas tarvitaan?

En laskeskellut.

Aloitin tuolla 300W ajatellen, että jos ei riitä niin laitan toisen.

Hyvin tuntuu riittävän.

[PasiZ]

Olet varmaan laskeskellut/testaillut tuon lämmittimen tehontarvetta. Kuinka tehokas tarvitaan?

Riippunee paljon kuinka suuri lämpökapasiteetti on, vedellä tyypillisesti noin 4,2 kJ/(K*kg) jolloin 100 litran sammion lämmittäminen 20 asteesta 40 asteeseen vie siis 8400 kJ eli 8400 kilowattisekuntia eli noin 2,3 kilowattituntia. Eli 2,3 kilowatin teholla tunnin aikana saadaan 100 litraa 40 asteista vettä. 10 litraa vettä lämpiää siis 20 astetta tunnissa 230 watin teholla.

Kuitenkin tarkan tuloksen saamiseksi tulee huomioida myös höyrystyvä vesi, joka puolestaan jäähdyttää tuota lämmitettävää saavia...

[pikkuteemu]

Olet varmaan laskeskellut/testaillut tuon lämmittimen tehontarvetta. Kuinka tehokas tarvitaan?

Riippunee paljon kuinka suuri lämpökapasiteetti on, vedellä tyypillisesti noin 4,2 kJ/(K*kg) jolloin 100 litran sammion lämmittäminen 20 asteesta 40 asteeseen vie siis 8400 kJ eli 8400 kilowattisekuntia eli noin 2,3 kilowattituntia. Eli 2,3 kilowatin teholla tunnin aikana saadaan 100 litraa 40 asteista vettä. 10 litraa vettä lämpiää siis 20 astetta tunnissa 230 watin teholla.

Kuitenkin tarkan tuloksen saamiseksi tulee huomioida myös höyrystyvä vesi, joka puolestaan jäähdyttää tuota lämmitettävää saavia...

paljonko sulla pasiz oikein jäi uupumaan niitä fysiikanopintoja.. pelkkä gradu?

[llevola]

Veden lämpötilanhan saa hanastakin oikeaan suuruunluokkaan. Jos vettä ei lämmitetä lennosta ja juoksuteta altaan läpi, olennaisempi kysymys lienee millä keskimääräisellä teholla (esim. pulssinleveysohjattu) vastus lämmittää tietynlämpöistä vettä yhtä paljon kuin lämpöä poistuu tietynlämpöiseen ympäristöön, jotta lämpötila ei muutu. Lämmönsiirron konvektiota (virtausnopeuksia yms) on kuitenkin hankala tempaista hihasta ja lämmönsiirtokertoimien korrelaatioyhtälöt ovat nekin arvioita ja sisältävät luokkaa 10-20% virhettä... Elikkä helpointa arvata riittävä vastusteho, jotta vesi varmasti lämpenee ja säädin hoitaa loput säätimen tyypistä riippuvalla lämpötilan heilumisella.

[PasiZ]

Veden lämpötilanhan saa hanastakin oikeaan suuruunluokkaan. Jos vettä ei lämmitetä lennosta ja juoksuteta altaan läpi, olennaisempi kysymys lienee millä keskimääräisellä teholla (esim. pulssinleveysohjattu) vastus lämmittää tietynlämpöistä vettä yhtä paljon kuin lämpöä poistuu tietynlämpöiseen ympäristöön, jotta lämpötila ei muutu. Lämmönsiirron konvektiota (virtausnopeuksia yms) on kuitenkin hankala tempaista hihasta ja lämmönsiirtokertoimien korrelaatioyhtälöt ovat nekin arvioita ja sisältävät luokkaa 10-20% virhettä... Elikkä helpointa arvata riittävä vastusteho, jotta vesi varmasti lämpenee ja säädin hoitaa loput säätimen tyypistä riippuvalla lämpötilan heilumisella.

Nyt on tainnut tulla tehtyä pari gradua liikaa. Miksi edes yrittäisimme arvioida konvektiota, johtumista tahi radiaatiota? Lasketaan se olemassaoleva muovilaatikko täyteen vaikka sitä 38 asteista vettä, odotetaan lämpömittari siellä lodjussa että lämpötila laskee 37 asteeseen ja katsotaan kellosta aika.

Koska fysiikan soveltaminen yksinkertaisimmillaankin tuntuu joskus ylivoimaiselta, teen esimerkin.

Lasketaan vettä 10 litraa jonka lämpötila on mittarissa 38 astetta. Odotetaan kunnes veden lämpötila on 37 astetta, kello näyttää nyt esimerkiksi 2 minuuttia (näin nopeasti ei jäähdy, mutta esimerkin vuoksi jos joku vaikka ulkosalla tekee).

Energiantarve ylläpitolämmitykseen on siis 42 kJ / 2 minuuttia, eli (42 kW/S) / 120 sek, jolloin saadaan jatkuvaksi lämmitystehoksi 350 Wattia. (eikä tarvittu yhtään approksimaatiota, vain helppo kokeellinen mittaus johon ei sisälly 10 - 20% virhettä).

Jos pystyisin riittävän hyvään arvaustarkkuuteen, eläisin pelkästään lottoamalla.

[RB]

Mulla oli tuommonen allas 90-luvun alkupuolella.
Pesukoneen vastus lämmitti ja samaisen Upo Pesukarhun pumppu kierrätti vettä.
Lämmön säädöstä huolehti digitaalinen termostaatti jolla sai säädettyä lämpötilan 0,1 asteen tarkkuudella.
Kehitysrummunpyörittäjän tein auton tuulilasinpyyhkijän moottorista.
Vehjes pelas koko ajan mitä pimiössä viitsin lotrata.

[llevola]

Veden lämpötilanhan saa hanastakin oikeaan suuruunluokkaan. Jos vettä ei lämmitetä lennosta ja juoksuteta altaan läpi, olennaisempi kysymys lienee millä keskimääräisellä teholla (esim. pulssinleveysohjattu) vastus lämmittää tietynlämpöistä vettä yhtä paljon kuin lämpöä poistuu tietynlämpöiseen ympäristöön, jotta lämpötila ei muutu. Lämmönsiirron konvektiota (virtausnopeuksia yms) on kuitenkin hankala tempaista hihasta ja lämmönsiirtokertoimien korrelaatioyhtälöt ovat nekin arvioita ja sisältävät luokkaa 10-20% virhettä... Elikkä helpointa arvata riittävä vastusteho, jotta vesi varmasti lämpenee ja säädin hoitaa loput säätimen tyypistä riippuvalla lämpötilan heilumisella.

Nyt on tainnut tulla tehtyä pari gradua liikaa. Miksi edes yrittäisimme arvioida konvektiota, johtumista tahi radiaatiota? Lasketaan se olemassaoleva muovilaatikko täyteen vaikka sitä 38 asteista vettä, odotetaan lämpömittari siellä lodjussa että lämpötila laskee 37 asteeseen ja katsotaan kellosta aika.

Koska fysiikan soveltaminen yksinkertaisimmillaankin tuntuu joskus ylivoimaiselta, teen esimerkin.

Lasketaan vettä 10 litraa jonka lämpötila on mittarissa 38 astetta. Odotetaan kunnes veden lämpötila on 37 astetta, kello näyttää nyt esimerkiksi 2 minuuttia (näin nopeasti ei jäähdy, mutta esimerkin vuoksi jos joku vaikka ulkosalla tekee).

Energiantarve ylläpitolämmitykseen on siis 42 kJ / 2 minuuttia, eli (42 kW/S) / 120 sek, jolloin saadaan jatkuvaksi lämmitystehoksi 350 Wattia. (eikä tarvittu yhtään approksimaatiota, vain helppo kokeellinen mittaus johon ei sisälly 10 - 20% virhettä).

Jos pystyisin riittävän hyvään arvaustarkkuuteen, eläisin pelkästään lottoamalla.

Jotain on vielä opittavaa, kuten sen muovilaatikon ulkopuolelle ajattelu. Fiksu ratkaisu siis.

[J.Vuokko]

Kun väsäätte vastaavia (tai kala-akvaarioita), niin älkää hätkähtäkö jos vedestä löytyy virtaa koetinkynän tai yleismittarin perusteella.


Oman termostointivirityksen ensikokeilussa menin varmuuden vuoksi tökkäämään koetinkynän veteen ja valon sytyttyä alkoi ihmetys ja hämmästys.


Pitkä tutkiminen kuitenkin johti tietoon, että tämä on normaalia. Jotkut akvaarioharrastajat ovat kertoneet saaneensa vedestä ihan 'nipistyksen'. Jotkut sitten maadottavat akvaarion jotta mittarit eivät reagoi ja saavat mielenrauhan.


Yleismittarilla semmoiset 30+ Voltin jännitteet löytyvät helposti jos vedessä on lämmitin ja pumppu. Virtaa ei sentään ole kuin muutama µA.
Pelkkä 300W sauvaelementti tuotta (indusoi?) veteen noin 15V.

Yleisesti ottaen ihmeen vähän näihin löytyi googlella viitteitä. Ilmeisesti juuri kukaan ei tule tökänneeksi koetinkynää veteen ja säikähtäneeksi =)

[helu]

Mielenkiintoista, kiitos. Mistä noita akvaariolämmittimiä ilman termostaattia voisi löytää?

[RB]

Ainakin Anttiloissa oli ennenvanhaan vesilasiin laitettavia uppokuumentimia jotka ovat kait aika tehokkaita.

Vedenkeittimestä saa melko tykyn vastuksen, mulla olis sille sopiva digitermostaattikin ylimääräisenä ;)

[jaahv]

Ainakin Anttiloissa oli ennenvanhaan vesilasiin laitettavia uppokuumentimia jotka ovat kait aika tehokkaita.

Vedenkeittimestä saa melko tykyn vastuksen, mulla olis sille sopiva digitermostaattikin ylimääräisenä ;)

Lieneekö noita enää saatavilla, muistaakseni eivät saaneet lupaa EU:ssa CE-merkinnälle paloturvallisuus syistä ja siten kiellettiin. Venäjän puolelta noita saanee vielä ja varmaan tilaamalla kiinasta, mutta jos sitten hiukan kärähtää ja tuollainen löytyy niin sitten on vak.yht peruuttamassa korvaukset.

[-kake-]

Mäkin otin sen vastuksen sellaisesta ulkoisella ohjaimella olevasta, joka muka piti pystyä säätämään 40 asteeseen asti, mutta ei pystynytkään kuin 32. Weipro merkkinen, noita löytyy myös eBaystä, löytyy sieltä pelkkiä sauvojakin, mutta ei juuri sen halvemmalla kuin tollainen ulkoisella säätimellä.

[jalakanen]

Ainakin Anttiloissa oli ennenvanhaan vesilasiin laitettavia uppokuumentimia jotka ovat kait aika tehokkaita.

Vedenkeittimestä saa melko tykyn vastuksen, mulla olis sille sopiva digitermostaattikin ylimääräisenä ;)

Lieneekö noita enää saatavilla, muistaakseni eivät saaneet lupaa EU:ssa CE-merkinnälle paloturvallisuus syistä ja siten kiellettiin. Venäjän puolelta noita saanee vielä ja varmaan tilaamalla kiinasta, mutta jos sitten hiukan kärähtää ja tuollainen löytyy niin sitten on vak.yht peruuttamassa korvaukset.

Mä ostin noita ennen joulua Kuortista, siitä abc:tä vastapäätä olevasta suoramyynnistä, 1,5 euroa kipale. Ja teho riittää kyllä. Näytti olevan aika läjä silloin vielä kaupan.