Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai luo tunnus.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan

Keskiviikko, 23.Toukokuu.2012, 17:08

[mirrored]

Tyhmä, aloittelijan kysymys tähän väliin:

Olen saanut sellaisen kuvan lukiessani foorumia, että kehitysajan pidennys vaikuttaisi tummaan päähän tätä tummentaen, jolloin varjot voivat mennä tukkoon. Meikäläisen maalaisjärkeen ei mitenkään mahdu, miten näin voi käydä.

Eikö kehite pyri kaivamaan emulsiosta esiin kuvaa, joka on seurausta valon reagoinnista emulsion kanssa? Mun järki sanoo, että tummasta päästä tulee sitä enemmän yksityiskohtia näkyviin, mitä enemmän kehite siihen vaikuttaa.

Valottakaa ja kehittäkää ajatuksiani!

Ei kysymys ole tyhmä, vastauksesta en ole varma ;-)  Negassahan tumma pää on eniten valottunut, siiis valot menevät tukkoon eikä varjot.

Niin tosiaan jos aletaan miettiä mitä tukkoisuus (ja toisaalta puhki oleminen, "puhkipalaminen") kielellisesti voisi tarkoittaa.  Puheissa nämä kuitenlkin menevät usein  sekaisin ja joku saattaa ajatella vedosta kun katsoo negaa ja puhuu siitä.

Kehitysajan pidennys jyrkentää negaa.  Pidennys (tai yleensäkin enemmän kehittäminen) puree yleensä paremmin enemmän valoa saaneisiin kohtiin kuin alle mittarin mukaan valottuneisiin ja siksi varjosävyt jäävät tiheydeltään paljon valokohdista.  Tästä johtuen kun negasta tehdään (tavalla tai toisella) positiivi, voikin käytännössä helposti tuloksena olla tukkoiset mustat varjot.

Tapa saada sävykkäämmät (lähempänä keskisävyjä sijaitsevat) varjot onkin enemmän valottaminen eikä enemmän kehittäminen.   Kehitysajalla taas vaikutetaan pääsääntöisesti negan kontrastiin eikä enemmän kehittäminen paljoa nosta varjoalueita esiin - ei ainakaan paljoa suhteessa valoalueiden kehittymiseen tiheiksi.

Tässä on kyse filmin herkkyydestä ja voi verrata prässäykseen jossa herkkyyttä yritetään nostaa kehittämällä enemmän.  Prässäykseen on myös omia kehitteitään (tai laimennoksia), joilla filmi toimii tavallista herkemmin eli ei tuota niin jyrkkää kuin niukka valotus ja ja jokin muu kehitys tuottaa.

[mirrored]

Olet Tepi ehkä kuullut ohjeen missä nega valotetaan varjojen mukaan ja kehitetään valojen mukaan. Ja toisaalta myös automaattivalottajiin (tai yleensäkin kokoalueen mittaukseen) sopivan taktiikan laittaa ISO arvoksi kameraan ISO 200 nelisataiselle negatiivifilmille tai 50 sataselle. Sanotaan myös ettei alivalotusvaraa ole kuin noin  aukko negatiivifilmillä mutta ylivalotusvaraa paljon enemmän.  Näissä kaikissa on paljon totta.

[Tepi_78]

Olet Tepi ehkä kuullut ohjeen missä nega valotetaan varjojen mukaan ja kehitetään valojen mukaan. Ja toisaalta myös automaattivalottajiin (tai yleensäkin kokoalueen mittaukseen) sopivan taktiikan laittaa ISO arvoksi kameraan ISO 200 nelisataiselle negatiivifilmille tai 50 sataselle. Sanotaan myös ettei alivalotusvaraa ole kuin noin  aukko negatiivifilmillä mutta ylivalotusvaraa paljon enemmän.  Näissä kaikissa on paljon totta.

Kyllä, kuultu ollaan, ja varjoista valotuksen mittaankin ja siihen vielä aukon verran ylivalotusta.

Se, mikä ihmetytti, oli tieto, että filmin kehitysajan pidentäminen söisi yksityiskohtia varjoista, mikä ei todellakaan siis pitäne paikkaansa.

[mirrored]

varjoista valotuksen mittaankin ja siihen vielä aukon verran ylivalotusta.

Ohhoh, sehän runsas valotus vasta onkin.  (Tai niin, riippuu vielä onko mittauskohteessa mustaa, valkeaa vai keskiharmaata.)  Mutta tuollainen yhdistettynä niukkaan kehitykseen tuottaa vähäkontrastisen negan mikä esimerkiksi suorassa auringonpaisteessa kovine varjoineen "puristuu" kaikki negan sävyalalle ilman puhki tai tukossa olevia kohtia. 

Se, mikä ihmetytti, oli tieto, että filmin kehitysajan pidentäminen söisi yksityiskohtia varjoista, mikä ei todellakaan siis pitäne paikkaansa.

 Jos negasta puhutaan, eihän se sitä syö.  Kun siitä tehdään valokuva, voi asiat käytännössä olla toisin , kuten edellä hahmottelin.  Siis jos kontrasti kasvaa suureksi.  Vaan kun negasta löytyy, aina ne sieltä esillekin saa konstilla jos toisella.

[Tepi_78]

varjoista valotuksen mittaankin ja siihen vielä aukon verran ylivalotusta.

Ohhoh, sehän runsas valotus vasta onkin.  (Tai niin, riippuu vielä onko mittauskohteessa mustaa, valkeaa vai keskiharmaata.)  Mutta tuollainen yhdistettynä niukkaan kehitykseen tuottaa vähäkontrastisen negan mikä esimerkiksi suorassa auringonpaisteessa kovine varjoineen "puristuu" kaikki negan sävyalalle ilman puhki tai tukossa olevia kohtia. 

Se, mikä ihmetytti, oli tieto, että filmin kehitysajan pidentäminen söisi yksityiskohtia varjoista, mikä ei todellakaan siis pitäne paikkaansa.

 Jos negasta puhutaan, eihän se sitä syö.  Kun siitä tehdään valokuva, voi asiat käytännössä olla toisin , kuten edellä hahmottelin.  Siis jos kontrasti kasvaa suureksi.  Vaan kun negasta löytyy, aina ne sieltä esillekin saa konstilla jos toisella.

Ei kai kukaan kuvaa auringonpaisteella keskipäivällä? :-) Golden hour rules!!! Keskitalvella Golden hour kestää koko valoisan ajan...

Joo, filmille kuvatessani en pelkää puhkipalamista, mutta täysin sävyttömäksi jäävät varjot ovat todella syvältä. Jos filmi on kirkas kuin ikkunalasi, koita siinä sitten loihtia yksityiskohtia näkyviin.

Digipuolella homma menee jokseenkin päinvastoin. Kesällä keskipäivällä digikamera kannattaa jättää kotiin.