Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai luo tunnus.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan

Keskiviikko, 23.Toukokuu.2012, 17:22

[jus_si]

Digissä & salamissa on ollu semmonen fiitsöri mielessä, että kamera ottais hais-piid moodissa kaikki salamat erikseen omiksi ruuduiksi. Siitä voisi sitten miksata mieleisen.
Tosin eihän se nyt kovin paljon auta kun ne salamat on kuitenkin jotenkin aseteltava, ei voi jälkikäteen asetella.. mutta tehoja vois muuttaa.

hanki pari kappaletta profoton uutta flassia ja niihin lähetin  ja voit ohjata läppäriltä flasseja ja saada näytölle kaikkkien säädöt . sitten kytket H sarjan hasselin läppäriin niin voit pitää kameraa jalustalla ja laukoa hasselia myös läppäriltä, saat kaikkien säädöt tuunattua liikuttamatta persettäsi  ja valmiin kuvankin kovalevylle samantien. Näin tekee ISOT POJAT nykyään...

Nojoo, jotkut tekee ja jotkut vihaa suoraan koneelle kuvaamista yli kaiken.

Kaikki nämä ovat niin kuvaaja keskeisiä juttuja ettei kannata yleistää. Myös kalusto vaikuttaa, koska esim. phase one -digiperät ovat kuin luotu kuvattavaksi suoraan läppärile, päinvastoin kuin vaikka oma D300.

Hieman asiaan vielä liittyen. En ymmärrä tuota tehon tarvetta ollenkaan. Itse lähden aina minimi tehoilla liikkeelle ja nekin menee yli tarpeiden usein. Liikun mielummin f2-5,6 alueella kuin f11-16, mutta tämäkin on "IMO" linjaa.

[Jukkis71]

Aloittelijan kannattaa ostaa ohjausvalolliset studiosalamat,
kuvata niillä paljon ja katsoa rehellisesti ottamiaan kuvia,
perehtyä perusvalaisuihin ja opetella itse tekemään ne, osata toistaa sama, 
systemaattisesti opetella näkemään, millaisen valon käytössä olevat pehmentimet tuovat,
miltä näyttää 1, 1.5, 2, 2.5 aukon ero valo- ja varjopuolella.

Monesti uhohdetaan, että ne, jotka nytten katsovat ainoastaan histogrammilta,
ovat kokeneita valokuvaajia, jotka ovat aikanaan mitanneet ja opetelleet noita valoja.
Monet pitävät salamatehot samana, vievät salaman vaikka askeleen taakse päin, niin salaman teho tippuu
opitun verran. Ei tarvitse enää mittaria.
Kyllä varmaan histogrammiin tutustumallakin oppii erottamaan esim. päävalon ja tasovalon valoisuuseron, jos laukaisee aina salaman kerrallaan. Tai mittarilla voi tehdä saman.
Tärkeintä on tuntea välineet ja saada niillä aikaan se, minkä haluaa.
T Jukka

[SakkeM]

Jo vanha kansa tiesi: Jos asiaa ei näe kuvassa, sillä ei ole merkitystä kuvaan. Näyttö on yksi väline kuvan esittämiseen.
On mahdollista, että kameroissa on eritasoisia näyttöjä, joilla näkee asiat eritasoisesti.

mvuori höpisee poikkeuksellisesti ihan omiaan.  On kaksi syytä, miksi kameran näyttö ei kerro tarkkaan, miltä tuleva kuva näyttää.

Ensinnä:  se on pieni.  Vaikkapa Nikon D3 on aika tyypillinen; VGA  640x480 px, vajaa miljoona siis.  Jos kuva tulostetaan vaikkapa A2 kokoon, 40x60 cm ja 360 ppi, on pikseleitä about 6000 x 8500, siis reilusti 50-kertainen määrä.  Jopa se vanha kansakin saattaa ymmärtää, että tulosteessa näkyy asioita, joita kameran näytöllä ei näy. Tulosteen sävyalakin on jossain määrin VGA:ta laajempi. Itse asiassa paljon laajempi.

Toiseksi:  kameran näyttö näyttää prosessoitua näyttökuvaa. Se on korjailtu aika paljonkin varsinkin sävyalansa suhteen, jotta se näkyisi mahdollisimman hyvin siinä kameran näytöllä. Näyttökuva EI OLE samanlainen kuin kameran tallentama varsinainen kuvatiedosto, varsinkaan raw-kuvia tallenettaessa.  Sitä "vanha kansa" ei näköjään ole oivaltanut.

[kebax]

Printtejä takatelkusta? Ei kai kukaan niistä histogrammeistakaan printtejä vetele. Näytön palautetta on muuten mahdollista säätää sinne valitun prosessin suuntaan esmes wb-preset/kelvin.

[jus_si]

D3 monitori?
"Monitor Resolution 921,000 Dots" nikon usa
vga=640x480=307200

Väitänpä että jopa histogrammia tuijottelemalla voi olla vaikea saada tarkkaa tietoa siitä paljonko joidenkin valojen ero on. Tai voihan sitä käppyrää tarkastella, mutta f-luvun siitä lukeminen voi olla toinen juttu.

Minusta se kysymys paljon on tarkasti valo ja varjopuolen ero - varsinkin alottelijalle - on jopa hieman turha. Aivan kuin autolla ajamaan opettelevan pitäisi ymmärtää kampiakselin asennon anturin merkitys moottorin toiminnalle. (jos edes sellaista on.)

Oleellisempaa on että pystyy tuottamaan sellaista kuvaa kuin päässään näkee. Ja oppii omien muokkaimiensa mahdollisuudet ja valon käyttäytymistä jotenkin.

Aluksi vaikka yksi valo ja siitä sitten eteenpäin.

Studiokuvauksessa on paljon muuttujia, mutta vaikeaa se ei ole! Kuitenkin kaiken kaataminen alottelijan kurkkuun ja pelottelu mittarin välttämättömyydellä tai muulla turhan teknisellä on vähän turhauttavaa.

Moni alottelija saa itseään tyydyttävän kuvan ihan ilman suurempia ongelmia. Kunhan valo välähtää.

[kebax]

Eiköhän tuo histogrammi yksistään ole aika yksipuolinen. Jos kerran mitata pitää niin silloin kallistuisin erilliseen mittariin ja sinne kohteeseen mittaamaan ne tärkeimmät lukemat.

[SakkeM]

D3 monitori?
"Monitor Resolution 921,000 Dots" nikon usa
vga=640x480=307200

RGB,  kolmosen kertotaulu....   :)


Totta, edellä pitäisi siis lukea 150-kertainen, eikä 50-kertainen.

[SakkeM]

Väitänpä että jopa histogrammia tuijottelemalla voi olla vaikea saada tarkkaa tietoa siitä paljonko joidenkin valojen ero on. Tai voihan sitä käppyrää tarkastella, mutta f-luvun siitä lukeminen voi olla toinen juttu.

Eikä kukaan muukaan ole tainnut muutakaan väittää.

[karvanaama]

Aloittelijan kannattaa ostaa ohjausvalolliset studiosalamat,
kuvata niillä paljon ja katsoa rehellisesti ottamiaan kuvia,
perehtyä perusvalaisuihin ja opetella itse tekemään ne, osata toistaa sama, 
systemaattisesti opetella näkemään, millaisen valon käytössä olevat pehmentimet tuovat,
miltä näyttää 1, 1.5, 2, 2.5 aukon ero valo- ja varjopuolella.

T Jukka

KIITOS tästä!! Useampi sivu jo tullut kokeneilta kuvaajilta empiiristä tekstiä, josta ainakaan allekirjoittanut ei ole saanut irti juuri mitään.

Ohjausvalo käsitteenä on vielä hieman hämärän peitossa. Toisaalla ohjausvalo-termiä käytetään kameran pop-up salamasta, joka ohjaa muita salamoja. Toisaalla taas mitoitetaan kohteen valaisuun tarvitta valonmäärä tms.

Olin jo tilaamassa lisää perus irtosalamoita, mutta sitten silmiin pisti TÄMÄ setti. Salama sisältää 100w mallivalon. Tarkoittaako tuo siis muotovaloa..
Jos noiden valojen hankintaan joku täällä antaa "siunauksensa", niin hankin ne ja loppuu tämäkin jahkailu. Noihin sitten jalustat, ja tasovalot/varjot ja tulkoon valkeus.

[SakkeM]

Olin jo tilaamassa lisää perus irtosalamoita, mutta sitten silmiin pisti TÄMÄ setti.

Laskeskele nyt kumminkin ensin, mitä ne boxit ja jalustat irtonaisina maksavat; settinä voi olla uusikin samoilla kinthailla:

http://www.digitarvike.fi/product_details.php?p=2484

[kebax]

Eikös tuo ole varsin mukavasti hinnoteltu.

Nuo Elinchromet vaikuttaa kyllä edistyksellisiltä vimpaimilta, kaikkin on sisäännakerrettu ratijo (ja lähetin näyttäisi tulevan tuossa kitissä messiin). Kalliimmissa malleissa pääsee tehojakin säätämään langatta. Melkosia märkiä päiväunia.

[Judke]

http://www.digitarvike.fi/product_catalog.php?c=115

Tuossa valmiita kattavia eri settejä kohtuu hintaan...

[J.W.The NowHere Man]

En käsitä miksei nykypolvi braketeeraa valotuksia?

[Jukkis71]

Aloittelijan kannattaa ostaa ohjausvalolliset studiosalamat,
kuvata niillä paljon ja katsoa rehellisesti ottamiaan kuvia,
perehtyä perusvalaisuihin ja opetella itse tekemään ne, osata toistaa sama, 
systemaattisesti opetella näkemään, millaisen valon käytössä olevat pehmentimet tuovat,
miltä näyttää 1, 1.5, 2, 2.5 aukon ero valo- ja varjopuolella.

T Jukka

KIITOS tästä!! Useampi sivu jo tullut kokeneilta kuvaajilta empiiristä tekstiä, josta ainakaan allekirjoittanut ei ole saanut irti juuri mitään.

Ohjausvalo käsitteenä on vielä hieman hämärän peitossa. Toisaalla ohjausvalo-termiä käytetään kameran pop-up salamasta, joka ohjaa muita salamoja. Toisaalla taas mitoitetaan kohteen valaisuun tarvitta valonmäärä tms.

Olin jo tilaamassa lisää perus irtosalamoita, mutta sitten silmiin pisti TÄMÄ setti. Salama sisältää 100w mallivalon. Tarkoittaako tuo siis muotovaloa..
Jos noiden valojen hankintaan joku täällä antaa "siunauksensa", niin hankin ne ja loppuu tämäkin jahkailu. Noihin sitten jalustat, ja tasovalot/varjot ja tulkoon valkeus.

Ohjausvalo on jatkuva valo, joka salamassa on. Salamassa on siis ohjausvalo ja välähdyspää, kaksi erillistä valoa. Tuo ohjausvalo voimistuu tai himmenee, kun salaman tehoa säätää. Eli jos sinulla on kaksi studiosalamaa ja molemmissa ohjausvalo, niin näet valojen tuottaman kontrastin silmämääräisesti ilman salaman välähdystä. Ohjausvalon saa myös pois päältä (esim. jos käyttää akkua, niin ohjausvaloa ei käytetä, koska se vie nopeasti akun tyhjäksi) tai ohjausvalon voi kytkeä täyteen tehoonsa (jos kameran tarkentamiseen/automaattitarkentamiseen - voi ensin katsoa silmämääräisesti salamoiden väliset valaistukset ja sitten vasta kytkeä täysille) ei riitä valoa. Tuo ohjausvalo toimii siis myös tarkennuksen apuvalona. Ohjausvalon teho kulkee siis käsikädessä salaman tehon kanssa, kun salama välähtää. Mitä suurempi ohjausvalon teho, sitä parempi, sitä kirkkaampi valo on, esim 300 w ohjausvalo on kirkkaampi kuin 100 w. Mitä kalliimpi salama, sitä tehokkaampi ohjausvalo.
Suotittelen silti valotusmittarin hankkimista, joka mittaa myös salaman välähdyksen.
Se säästää aikaa paljon, sekä opettaa näkemään valoisuuserojen vaikutuksen lopullisessa kuvassa. Lisäksi se on korvaamaton, jos yhdistää vallitsevaa valoa ja salamaa, siinä en kyllä takatelkkuun luottaisi. Vain siinä tapauksessa ilman mittaria, jos kuva menee suoraan laadukkaalle näytölle, kuten Vatanen jo kirjoittikin.
T Jukka

[jus_si]

Lisäksi se on korvaamaton, jos yhdistää vallitsevaa valoa ja salamaa, siinä en kyllä takatelkkuun luottaisi. Vain siinä tapauksessa ilman mittaria, jos kuva menee suoraan laadukkaalle näytölle, kuten Vatanen jo kirjoittikin.
T Jukka

Onko väliä kertooko mittari vallitsevan valon ja salaman osuudet kuten hienommat mittarit tekee?

En edelleenkään allekirjoita noin suurta tarvetta mittarille,mutta ehkä se sitten edellyttää että tuntee kameransa.

[RB]

Lisäksi se on korvaamaton, jos yhdistää vallitsevaa valoa ja salamaa, siinä en kyllä takatelkkuun luottaisi. Vain siinä tapauksessa ilman mittaria, jos kuva menee suoraan laadukkaalle näytölle, kuten Vatanen jo kirjoittikin.
T Jukka

Onko väliä kertooko mittari vallitsevan valon ja salaman osuudet kuten hienommat mittarit tekee?

En edelleenkään allekirjoita noin suurta tarvetta mittarille,mutta ehkä se sitten edellyttää että tuntee kameransa.

Ei ainakaan mun vanha Minoltan FM 4 kovin luotettavasti kerro salaman ja vallitsevan valon suhdetta. Parempi käyttää maalaisjärkeä ja mitata välähdys erikseen.

Kun kuvaa tiukalla aikataululla kuvauksia mitkä pitää onnistua, on mittari todella hyödyllinen olemassa. itsekkin hetkenaikaa kuvasin ilman mittaria, mutta kun aloitin mittarin käytön uudelleen niin valotukset tulivat paljon täsmällisemmiksi eikä jälkikäsittelyä tarvita läheskään yhtä paljon.

Harrastelijalla ei ole mitään väliä, silloin saa tehdä justiinsa niinkuin itse parhaaksi näkee.

[jus_si]

Minolta kolme taitaa olla suht ok kunhan vallitsevaa valoa ei ole kovin paljoa. Rajamaille mentäessä rupeaa olemaan ongelmia.

En näe eroa siinä teenkö jotain tässä "harraste pohjalta" vai olenko keikalla.  Tarve hyvälle kuvalle ja oikealle valotukselle on sama.

[RB]

En näe eroa siinä teenkö jotain tässä "harraste pohjalta" vai olenko keikalla.  Tarve hyvälle kuvalle ja oikealle valotukselle on sama.

Ei.

Harrastaja voi jatkaa mielensä mukaan, ammattilaiselta loppuu työ.

[Jukkis71]

Lisäksi se on korvaamaton, jos yhdistää vallitsevaa valoa ja salamaa, siinä en kyllä takatelkkuun luottaisi. Vain siinä tapauksessa ilman mittaria, jos kuva menee suoraan laadukkaalle näytölle, kuten Vatanen jo kirjoittikin.
T Jukka

Onko väliä kertooko mittari vallitsevan valon ja salaman osuudet kuten hienommat mittarit tekee?

En edelleenkään allekirjoita noin suurta tarvetta mittarille,mutta ehkä se sitten edellyttää että tuntee kameransa.

Ei ainakaan mun vanha Minoltan FM 4 kovin luotettavasti kerro salaman ja vallitsevan valon suhdetta. Parempi käyttää maalaisjärkeä ja mitata välähdys erikseen.

Kun kuvaa tiukalla aikataululla kuvauksia mitkä pitää onnistua, on mittari todella hyödyllinen olemassa. itsekkin hetkenaikaa kuvasin ilman mittaria, mutta kun aloitin mittarin käytön uudelleen niin valotukset tulivat paljon täsmällisemmiksi eikä jälkikäsittelyä tarvita läheskään yhtä paljon.

Harrastelijalla ei ole mitään väliä, silloin saa tehdä justiinsa niinkuin itse parhaaksi näkee.

Mun ymmärtääkseni mun mittari kertoo yhdellä mittauksella, paljonko salaman tuottama valo eroaa vallitsevasta.
T Jukka

[jus_si]

En näe eroa siinä teenkö jotain tässä "harraste pohjalta" vai olenko keikalla.  Tarve hyvälle kuvalle ja oikealle valotukselle on sama.

Ei.

Harrastaja voi jatkaa mielensä mukaan, ammattilaiselta loppuu työ.

Mitäs, eikös ammattilaisten valokuvaus työt loppuneet suomesta jo iät ajat sitten. Digi ja chimppaajat tappo kaiken! Sori -offari.

Puhuin vain itsestäni. Toitaiseksi ei ole kukaan sanonut ettei ikinä palkkaa minua uudestaan koska en käytä mittaria.

Oma kunnianhimoni on sama teenkö kuvaa itselleni (vaatimustaso jopa kovempi) tai työnä jollekulle muulle.

Tämäkin offaria.. back to the studio...