Tulostusversio

Ole hyvä ja kirjaudu tai luo tunnus.
1 tunti 1 päivä 1 viikko 1 kuukausi Ikuisesti
Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan

Keskiviikko, 23.Toukokuu.2012, 17:41

[Forsbacka]

Laakafilmille pitäisi saada joku "vanhahtava" potrettiobjektiivi.
Olen jonkun aikaa seuraillut noita "brass lensejä" ebaysta, mutta sopivat polttovälit tuppaa menemään turhan kalliiksi tai ovat ihan arpapeliä.
Aloin sitten miettimään, että miten vaikea joku simppeli objektiivi olisi tehdä itse, kun jotain testejä on tehty ihan "single meniscus" -linssilläkin ja silläkin jonkinlaisia kuvia saa.

Petzval-objektiivi olisi rakenteeltaan aika yksinkertainen ja sinänsä se voisi olla ihan tehtävissä, jos sopiviin linsseihin pääsisi käsiksi.
Mutta miten linssit ja etäisyydet mitoitetaan ja vielä niin, että piirtoympyrästä tulee tarkoitukseen riittävä. Polttovälin, tai oikeastaan minkään muunkaan, suhteen ei ole niin tarkkaa.

Onko kellään linkkejä hyviin perustietoihin aiheesta, tai vaikka suositella hyvää kirjaa? Mahdollisimman valmiita ohjeita, jos vaan löytyy. Jos vaikka löytyisi riittävät tiedot kopioida joku olemassa oleva objektiivi.
Linssejä saa ainakin Teknofokukselta. Onko muita hyviä lähteitä?
Ebayhin en heti keksinyt hakusanaa, jolla saisi järkeviä osumia.

Niin, lisättäkäköön, että yritän tässä vaiheessa tutkia olisiko tuollaista objektiivia (tai edes jotain triplettiä) mahdollista rakentaa.

[SakkeM]

Kun vanhoja repro-objektiivejä saa muutamalla kympillä, on tuollainen projekti enempi harrastustoimintaa.  Saa huonomman kalliimmalla.  Toki se mahdollista on, tekiväthän nuo edesmenneet veijaritkin niitä jo 1600-luvulta alkaen.  Ei kun hiomaan...  :)   Tarvikkeita saa Teknofokuksesta, tosiaan.

[J.A.K.]

Objektiivin rakennusprojetin alkuun tarina luettavaksi:

http://www.teknofokus.fi/Foto/Optplo/ppohjalns1.htm

Tässä pullonpohja on nimensä veroinen.

jk

[Forsbacka]

Kun vanhoja repro-objektiivejä saa muutamalla kympillä, on tuollainen projekti enempi harrastustoimintaa.  Saa huonomman kalliimmalla.  Toki se mahdollista on, tekiväthän nuo edesmenneet veijaritkin niitä jo 1600-luvulta alkaen.  Ei kun hiomaan...  :)   Tarvikkeita saa Teknofokuksesta, tosiaan.

Näinhän se on, että homma ei missään tapauksessa "kannata". Sitä tässä nyt yritän arvioida, että olisiko se täysin järjetön. Joku repro-objektiivi, ehkä jotenkin softattuna on se mihin sitten on tyytyminen, kuten tähänkin asti.
Mitään linssejä en itse ala hiomaan. joku tolkku nyt tässäkin.. ;)

[Jojje]

Rakentelusta mitään tiedä, mutta tuolla on usein vanhempia kakkuloita eikä ihan hirveän hintaisia:
http://www.mwclassic.com/acatalog/Online_Catalogue_OTHER_LENSES_42.html

[RDahl]

Rakentelusta mitään tiedä, mutta tuolla on usein vanhempia kakkuloita eikä ihan hirveän hintaisia:
http://www.mwclassic.com/acatalog/Online_Catalogue_OTHER_LENSES_42.html

Kiitos tästä linkistä

[Forsbacka]

Olishan tollanen Taylor-Hobson-Cooke tietysti hieno, mutta 380$ on mulle vähän turhan kova tähän käyttöön.
Muuta sopivaa ei siellä tainnut olla. Apo-nikkor on tähän ehkä "liian hyvä" eikä tuota tuota haluttua vanhaa potrettilookkia.

Jos ja kun tämä itse rakentaminen nyt osoittautuu turhan hankalaksi, niin täytyy miettiä jotain muuta.
Hankin juuri jonkun opiskoopin objektiivin, jota täytyy tutkia tarkemmin ja Emil Busch bis telar 360mm objektiivin, josta on himmennin ilmeisen lopullisesti hajalla. Tuon saisi ehkä muutettua "waterhouse stopille" ja monireikäisellä himmentimellähän saisi softausta säädettyä oman maun mukaan.

[hm]

Petzval-rakenne on teorialtaan aika suljettu rakenne, joka ei ihmisiän puitteissa synny satunnaisia linssejä peräkkäin laittamalla. Joku episkoopin tai hyvälaatuisen piirtoheittimen opiska saattaisi tuottaa soveliasta jälkeä.

Onko tavoitteena käyttää suljinta, vai hoitaa valotus perinteiseen tapaan objektiivin tulppaa hetkeksi pois heilauttamalla? Valona varmaan epookkiin istuva magnesiumjauhe?

Omassa hyllyssä on joutava Liesegangin projisointiobjektiivi 1:3,6 f = 33 cm, joka poistuu tarvittaessa kaksinumeroisella euromäärällä. Saa myös kokeiltavaksi.

[SakkeM]

Kait joku piirtoheitinopiska minultakin löytyy jonkun laatikon pohjalta. Sen saa kympillä, jos satun löytämään.

[Forsbacka]

Petzval-rakenne on teorialtaan aika suljettu rakenne, joka ei ihmisiän puitteissa synny satunnaisia linssejä peräkkäin laittamalla. Joku episkoopin tai hyvälaatuisen piirtoheittimen opiska saattaisi tuottaa soveliasta jälkeä.

Onko tavoitteena käyttää suljinta, vai hoitaa valotus perinteiseen tapaan objektiivin tulppaa hetkeksi pois heilauttamalla? Valona varmaan epookkiin istuva magnesiumjauhe?

Omassa hyllyssä on joutava Liesegangin projisointiobjektiivi 1:3,6 f = 33 cm, joka poistuu tarvittaessa kaksinumeroisella euromäärällä. Saa myös kokeiltavaksi.

Pohjatietoni optiikasta ovat aika köykäiset ja siksi täältä kyselinkin viisaamilta, että kannattaako asiaan alkaa edes syventymään ja että onko rakenne kuinka ehdoton linssien suhteen. Sen verran nyt kuitenkin onneksi on ymmärrystä, että ihan satunnaisista linsseistä kokeilemalla en ole mitään tekemässä.

[jappe]

Pari hyvää kirjaa optiikasta on Warren J. Smith:n kirjoittamat:

-Modern Optical Engineering
http://www.amazon.co.uk/Modern-Optical-Engineering-4th-Ed/dp/0071476873/ref=pd_sim_b_1

-Modern Lens Design
http://www.amazon.co.uk/Modern-Design-McGraw-Hill-Professional-Engineering/dp/0071438300/ref=sr_1_3?ie=UTF8&qid=1325787405&sr=8-3

"Modern Optical Engineering" kirjassa on kerrottu optiikan lait, väristymät/kuvavirheet, lasi- ja objektiivityypit sekä esitetty eri objektiivien toteutuksia.

"Modern Lens Design" kirjassa on esitetty lisää versiota eri tavalla toteutetuista objektiiveista.

Nuo lukemalla ja ymmärtämällä alkuperäisenkin kysyjän ongelma varmaan ratkeaa, mutta alkuperäiseen kysymykseen varmaan löytyy valmiiksi laskettuja/tehtyjä objektiivirakenteita. Noista kirjoista saa hyvää yleistuntemusta kameraoptiikkaan liittyvistä asioista jos aihe kiinnostaa yleisemmin/enemmänkin.

[Forsbacka]

Jappe, kiitos!
Tämä oli juuri se mitä kaipasin.

[jappe]

Optiikkasuunnittelun kirjoja julkaissut perusguru lienee Rudolf Kingslake, jonka kirja "Lens Design Fundamentals" on kaiketi alan perusteos(siis muut gurut eivät ole kirjoja julkaisseet vaan tehneet osaamisellaan yritystoimintaa, kuten heebot Zeiss:llä 1800-luvulta alkaen):

http://www.amazon.co.uk/Lens-Design-Fundamentals-Rudolf-Kingslake/dp/0124086500/ref=sr_1_5?s=books&ie=UTF8&qid=1325842813&sr=1-5

Tuo on vuodelta 1978 ja optiikat on (kai) tuossa kirjassa laskettu käsin. Kirjasta ei ole saatavana uusintapainoksia vaan uudet versiot ovat kopiota vanhasta paperiversiosta kuten Amazonin ostajat ovat kommentoineet.

Tuosta kisjasta uudistettu painos on "Lens Design Fundamentals 2nd ed", jota on päivittänyt R. Barry Johnson. Kirjassa optiikat on kai laskettu osin tietokoneavusteisesti (kuten noissa Warren Smith:n kirjoissakin, joissa perusperiaatteet on kerrottu kuitenkin ensin):

http://www.amazon.co.uk/Lens-Design-Fundamentals-Rudolf-Kingslake/dp/012374301X/ref=pd_sim_sbs_b_1

Hauska kirja objektiivien historiasta ja kehityskaaresta on varmaan Rudolf Kingslaken "A History of the Photographic Lens":

http://www.amazon.co.uk/History-Photographic-Lens-Rudolf-Kingslake/dp/0124086403/ref=sr_1_4?s=books&ie=UTF8&qid=1325842703&sr=1-4

Tuo on itsellä seuraavaksi hankintalistalla...

Kun itse pohdin kirjallisuuden hankintaa niin päädyin noihin Warren Smith:n teoksiin, kun niistä saa yleiskuvan aika hyvin asioista ja objektiivien mallirakenteita niissä on näytetty useampia kuin yhteen Kingslaken kirjaan mahtuu. Itse en ole tarvinnut laskea objektiivien rakenteita joten nuo Warren Smith:n kirjojen valmiit tulokset ja niiden ominaisuuksien kertominen on riittänyt minulle.

En ole nähnyt noita Kingslaken kirjoja, mutta veikkaisin, että ensimmäinen painos Kingslaken "Lens Design Fundamentals" kirjasta olisi optiikkaa ilman ao. tietokone ohjelmaa laskevalle aika hyvä apu. Tuo kirjan kopiona saatavuus taas epäilyttää miten hyvin kuvat ja kaaviot ovat kirjassa säilyneet.

[jshki]

Täällä paljon yleistietoa:

http://en.wikipedia.org/wiki/Photographic_lens

[hm]

Optiikan suunnittelun uudistaja ja isähahmo oli saksalaissyntyinen A. E. Conrady, joka 1929 julkaisi "Applied Optics and Optical Design" -kirjansa, jossa hän selkeytti terminologiaa ja esitteli useita uraauurtavia optisen suunnittelun metodeja. Teos on varsin raskaslukuinen, laskutoimitukset tapahtuvat logaritmien avulla.

Rudolf Kingslake oli Conradyn vävypoika, joka muutti 1920-luvun lopulla Yhdysvaltoihin toimien mm. Kodakin optisen suunnittelun päällikkönä. Kingslake oli tuottelias kirjoittaja, kuten aiemmista viesteistä ilmenee. Kingslake kuoli satavuotiaana 2003.

Leitzilla optiikkaa suunnitellut Max Berek julkaisi 1930 erityisesti kameraoptiikan tarkasteluun paneutuvan teoksen "Grundlagen der praktischen Optik", joka antaa hyvän kuvan aikansa optisen suunnittelun menetelmistä.  Tällöin suunnittelu oli kynän, paperin, logaritmitaulujen ja mekaanisen laskukoneen kanssa tapahtuvaa työlästä puurtamista. Toiminta tapahtui pääosin kesäisin, jolloin matematiikan opiskelijat ja opettajat palkattiin kesäloman ajaksi laskemaan valon kulkua hitaasti paremmaksi iteroituvan objektiivin läpi. Berekin kirjassa on Petzvalin vuonna 1840 suunnitteleman 1:3,4 muotokuvalinssin resepti, jonka voin laittaa tekemistä haluavalle tiedoksi.

Petzvalin objektiivi oli ensimmäinen, joka suunniteltiin puhtaasti laskemalla. Aiemmat hidasvalovoimaiset objektiivit olivat yrittämällä, erehtymällä tai joltisenkin valistuneella arvauksella kokoonpantuja.

Monet mainituista kirjoista ovat vaikeasti saatavissa, tai suorastaan loppuunmyytyjä. Erwin Puts on laatinut mainion sivuston, missä on runsaasti asiaa kameraoptiikan perusteista ja historiasta: http://www.imx.nl/photo/

[jappe]

Yleistä objektiivien historiaa on tuolla:

http://www.lensrentals.com/blog/2011/08/lens-geneology-part-1
http://www.lensrentals.com/blog/2011/09/lens-genealogy-part-2

Zeiss:n objektiivien kehityshistoriaa löytyy tuolta:

http://www.panix.com/~zone/photo/czlens.htm

Tulikin vastaan tieto, että Rudolf Kingslaken "A History of the Photographic Lens" kirjasta nykyään saatava versio on myös kopio ei siis uusipainos. Vuoden 1989 painos on tehty suoraan painokoneella eikä kopiosta painettu, kuten nykyään kaupan oleva versio.

Tuossa yksi kotimainen opinnäytetyö optiikan perusasioista:

https://publications.theseus.fi/handle/10024/6875

Tuon lähdeluettelossa on myös hyviä linkkejä.

[RDahl]

Optiikan suunnittelun uudistaja ja isähahmo oli saksalaissyntyinen A. E. Conrady, joka 1929 julkaisi "Applied Optics and Optical Design" -kirjansa, jossa hän selkeytti terminologiaa ja esitteli useita uraauurtavia optisen suunnittelun metodeja. Teos on varsin raskaslukuinen, laskutoimitukset tapahtuvat logaritmien avulla.

Rudolf Kingslake oli Conradyn vävypoika, joka muutti 1920-luvun lopulla Yhdysvaltoihin toimien mm. Kodakin optisen suunnittelun päällikkönä. Kingslake oli tuottelias kirjoittaja, kuten aiemmista viesteistä ilmenee. Kingslake kuoli satavuotiaana 2003.

Leitzilla optiikkaa suunnitellut Max Berek julkaisi 1930 erityisesti kameraoptiikan tarkasteluun paneutuvan teoksen "Grundlagen der praktischen Optik", joka antaa hyvän kuvan aikansa optisen suunnittelun menetelmistä.  Tällöin suunnittelu oli kynän, paperin, logaritmitaulujen ja mekaanisen laskukoneen kanssa tapahtuvaa työlästä puurtamista. Toiminta tapahtui pääosin kesäisin, jolloin matematiikan opiskelijat ja opettajat palkattiin kesäloman ajaksi laskemaan valon kulkua hitaasti paremmaksi iteroituvan objektiivin läpi. Berekin kirjassa on Petzvalin vuonna 1840 suunnitteleman 1:3,4 muotokuvalinssin resepti, jonka voin laittaa tekemistä haluavalle tiedoksi.

Petzvalin objektiivi oli ensimmäinen, joka suunniteltiin puhtaasti laskemalla. Aiemmat hidasvalovoimaiset objektiivit olivat yrittämällä, erehtymällä tai joltisenkin valistuneella arvauksella kokoonpantuja.

Monet mainituista kirjoista ovat vaikeasti saatavissa, tai suorastaan loppuunmyytyjä. Erwin Puts on laatinut mainion sivuston, missä on runsaasti asiaa kameraoptiikan perusteista ja historiasta: http://www.imx.nl/photo/

Tuo ns. Petzval resepti olisi kyllä mielenkiintoinen, mulla kun on nyt noita piirtoheitin optiikoita sen neljä kappaletta, nin niistä voisi rakkennella jotain kivaa aikansa kuluksi (niinkuin sitä aikaa nyt liikaa olisi käytettäväksi tähän harrastukseen nytkään :) )

[hm]

Laitoin Petzvalin reseptin: http://www.teknofokus.fi/tmp/Petzval.htm

[SakkeM]

Petzval-rakenne on teorialtaan aika suljettu rakenne, joka ei ihmisiän puitteissa synny satunnaisia linssejä peräkkäin laittamalla.

No, on ja ei.  Siinähän on 2 positiivista linssiä (ryhmää) peräkkäin, siis alkeellisin mahdollinen kaukoputken rakenne. Semmoinen syntyy periaatteessa mistä hyvänsä kahden linssin yhdistelmästä.

Se, mikä Petzvalista tekee erikoisen, on kuvausvirheiden jonkinmoinen korjaaminen eri lasilaatujen elementeillä. Se taas vaatii lasketun rakenteen.  Nykyisellään laskentakaan ei ole ongelma, netistä löytyy ohjelmapätkiä, joilla sen voi tehdä.  Sopivien linssien löytäminen on sitten ongelma, ellei hiomaan ryhdy. Sekään nyt niin kummallista hommaa ole, aikaa tosin palaa.

Petzvalin suuria puutteita taitaa olla tarkennusalueen kaarevuus, tasofilkalle ei oikein saa terävää himmentämättä reilusti, ja kun Petzvalin erikoisuus oli juuri suuri valovoima, tullaan siihen, että miksi....  Nykyisillä filkan herkkyyksillä tullaan toimeen vähemmälläkin valovoimalla. Eri juttu silloin, kun ISO 6 olisi ollut herkkää tavaraa.

Mutuna sanoisin, että mikä hyvänsä nykyinen piirtoheitinopiska tms. päihittää mennen tullen nuo 1800-luvun viritykset piirtokyvyssä.  Toinen juttu on sitten, että askartelupaskartelu voi olla kivaa... ;)

[Forsbacka]

Näissä kahdessa viimeisessä viestissä tulikin se tärkein tieto, eli että rakenteen idea on nimen omaan siinä, että elementit ovat eri lasilaatua. Se taitaa tehdä hommasta käytännössä mahdottoman, koska linssien hiominen ei kiinnosta.

Mutta paljon tuli tietoa ja hyviä lähteitä optiikasta.
kiitos hm:lle petzvalin kaavasta. Täytyy yrittää tutkia ajan kanssa, jos vaikka ymmärtäisi siitä jotain.