Ole hyvä ja kirjaudu tai luo tunnus.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
  • * Tervetuloa vieras
Keskiviikko, 27.Toukokuu.2015, 22:42

Kirjoittaja Aihe: Unia.  (Luettu 18062 kertaa)

0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.

Quiquern

  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 19366
    • WWW
Vs: Unia.
« Vastaa #180 : Keskiviikko, 29.Elokuu.2012, 22:12 »
Olin töissä jossain isossa kauppakeskuksessa, poltettiin siinä tupakkia kahvitauolla hallin käytävän vieressä pöydän ääressä. Oli yö ja silloin tällöin siitä laahusti joku asiakas ohi. Ihettelin kun kaikki tulivat saman kulman takaa ja päätyivät yhteen sovituskoppiin. Katselin tarkemmin ja jokainen katsoin tyhjänä eteenpäin ja kaikilla oli tosi paksu meikki, maskeeraus. Yksi nuori nainen itki tullessaan ja kysyin milkä on? "No kun ei mistään tiedä mitään, mitä tää kaikki on!" Tajusin että nämä kaikki ovat kuolleita, mutta meikattu vähän pirteämmiksi. Sanoin vain kannustavasti että älä välitä, kyllä kaikki järjestyy, ja meinasin jo taputtaa tohkaisevasti mutta en sitten uskaltanut, kun ajattelin että mitäköhän pöpöjä neidissä jo on. Jatkoimme kahvin juontia ja katselin uusin silmin asiakkaiden virtaa...
tallennettu
Waldo's Peoplen Waldo:

"Itseensä pitää luottaa, eikö niin?"

Keni

  • Film is magic
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 5009
    • WWW
Vs: Unia.
« Vastaa #181 : Keskiviikko, 29.Elokuu.2012, 22:41 »
Olin töissä jossain isossa kauppakeskuksessa, poltettiin siinä tupakkia kahvitauolla hallin käytävän vieressä pöydän ääressä. Oli yö ja silloin tällöin siitä laahusti joku asiakas ohi. Ihettelin kun kaikki tulivat saman kulman takaa ja päätyivät yhteen sovituskoppiin. Katselin tarkemmin ja jokainen katsoin tyhjänä eteenpäin ja kaikilla oli tosi paksu meikki, maskeeraus. Yksi nuori nainen itki tullessaan ja kysyin milkä on? "No kun ei mistään tiedä mitään, mitä tää kaikki on!" Tajusin että nämä kaikki ovat kuolleita, mutta meikattu vähän pirteämmiksi. Sanoin vain kannustavasti että älä välitä, kyllä kaikki järjestyy, ja meinasin jo taputtaa tohkaisevasti mutta en sitten uskaltanut, kun ajattelin että mitäköhän pöpöjä neidissä jo on. Jatkoimme kahvin juontia ja katselin uusin silmin asiakkaiden virtaa...

Tuossahan on jo hyvän lyhytelokuvan käsikirjoitus valmiina.

Quiquern

  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 19366
    • WWW
Vs: Unia.
« Vastaa #182 : Sunnuntai, 23.Syyskuu.2012, 19:35 »
21.9.2012

Syksyinen omakotialue, televisiossa kerrotaan että Neuvostoliitto pistää vanhoilta vakoojiltaan rajat ylihuomena kiinni, siis kutsuu vakoojansa kotiin.
Naapurin matalassa talossa asuu venäläinen vakooja. Suunnitelma on valmis ja autokin varastettuna lähtöä varten.
Ainoa vaan, että auto on kadun varressa isossa lätäkössä ja veteenliukeneva maali alkaa paljastaa auton alkuperäisen värin.

Helikopteri noutaa vakoojan ja varmistukseksi peitteenä olevan "siskon" pienine tyttärineen lentotukialukselle, joka porhaltaa valtion merialueen ulkopuolella keräten vakoojia. Vakooja on niin ilossaan että ulkona olevissa rappusissa hyppii kaiteen ulkopuolelle roikkumaan.
Kamera ottaa etäisyyttä, kun sisko manailee toisen kypsymättömyyttä.
Kameran nousessa hahmot ja laiva ovatkin animoituja muovailuvaha-tekeleitä.
Sisällä saavutaan suurempaan tilaan, jossa on tervetuliais-tilausuus, mutta sen viereisessä suuressa hytissä vakooja ja sankarimme taistelevat, vakoojan käyttäessä lentävää, säteitä ampuvaa palloa "venäläistä surinapalloa,
joka mainestaan huolimatta sekä surisee että lentää".

Tässä vaiheessa uneni jotenkin loppui omaan mahdottomuuteensa
tallennettu
Waldo's Peoplen Waldo:

"Itseensä pitää luottaa, eikö niin?"

Quiquern

  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 19366
    • WWW
Vs: Unia.
« Vastaa #183 : Sunnuntai, 23.Syyskuu.2012, 19:38 »
22.9.2012

Olen pienessä kolmikerroksisessa laatikon mallisessa kauppakeskuksessa.
Elintarvikekaupassa on henkilökuntaa takahuoneessa, laskemassa kolikoita ja toiset seteleitä. Kaikilla hirveä kiire. Siirryn ulos kaupan puolelle, siellä kassoilla alkaa jonot kasvaa ja ärtymys myös.
"Missä henkilökunta, vaihdan kohta kauppaa" huutaa tummatukkainen mies matto kassahihnalla.
Sanon hänelle että "mene itse laskemaan rahoja, ei täällä ole tarpeksi henkilökuntaa, parhaansa tekevät."

Nousen ylös toiseen kerrokseen liukuportaita ja istun penkille. Vieressä istuu vanhempi mies,
joka sanoo, ettei uskoisi että tätä pömpeliä on haettu Euroopan parhaan kauppakeskuksen kisaan.
Katselen valkoisia, vihertävänhomeisia pylväitä ja melkein naurattaa.

Siellä on pitkä tyyppi sinisessä villapuserossa, kuin ilmetty Eagle-Eye Cherry.
Kolmikympinen nainen K-kaupan asu päällä tulee eteeni, sanoen olevansa kauppakeskuksen psygologi:
"älä tuosta nilkistä välitä, se on vakionarsisti, koittaa ärsyttää jokaista".
Samantien tyyppi tulee ja alkaa pummamaan rahaa ja selittä koko ajan jotain, pitäen kiinni käsivarrestani.
Nyhdän käden irti ja alan kävellä poispäin niin selitys jatkuu ja taas on tyyppi kädessä kiinni...
Lampsutan rappuset takaisin alakertaan ja pölinä jää taakse.

Joku manailee että olisipa joku niistä lottovoitoista oma jotka hakematta. Kännyn ihmettelemään mitä meinaa.
Tämä nainen sanoo että ulkopuolen R-kioskilla on paljon hakemattomia voittoja.
Ihmettelen asiaa ja menen katsomaan, kioski on jostain syystä tosiaankin ulkopuolella,
kuraisen nurmikon kohdalla, perinteinen aukko seinässä. Tiskillä on lehtien päällä avattuja karkipusseja ja suklaalevyjä, joissa kaikissa on numerosarja.
Oivallan, että lottonumerorivi on maksettu noilla karkeilla. Kysyn kioskinpitäjältä mtkä rivit ovat voittaneita ja nainen sanoo että ei hän voi kertoa,
kyllä rivin tekijät omat karkkinsa sitten tuntevat.

Seison kurassa ja uni jotenkin hiipui.
tallennettu
Waldo's Peoplen Waldo:

"Itseensä pitää luottaa, eikö niin?"

Quiquern

  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 19366
    • WWW
Vs: Unia.
« Vastaa #184 : Tiistai, 25.Syyskuu.2012, 08:53 »
25.9. 2012

Olimme Viestin Urheilutalolla, -70-luvulla. Oli jotkut messut ja integroituna nuorisobändikatselmus.
Sieltä oli livenauihotusta jota kuuntelimme. Eri esittelytilojen äänisysteemit loivat messukakofoniaa ja osuvasti turkulainen harrasteyhdistys kertoikin edustavansa nykyään ulkolaista palvelua, jossa homma hoidetaan äänihalinnalla: äänitetään ääntä, ajetaan se profilointisysteemin läpi, luodaan korjauskäyrä ja vot on eri äänilähteiden äänet tasattu, jos rauta tulee äänikorjausprofiileja.
Hihittelimme, koska äänityksessämme turkulaisten
jutut kuulostivat kimeiltä muun messupölinän seassa: "hyvin toimii!"
Kuuntelimme äänitettä luokahuoneessamme Hermannissa, ja joku näytti melle kuvaa, kun olivat heillä Penan kanssa tekemässä äänityksiä.
Kuvassa oli punaisella pöytäliinalla ruoska, jonka kanssa olivat lekkineet. "Oliko teillä kumiasutkin?" kysyin ja Anne tuli herättämään kesken naurun.
tallennettu
Waldo's Peoplen Waldo:

"Itseensä pitää luottaa, eikö niin?"

Est

  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 11739
  • !!!
Vs: Unia.
« Vastaa #185 : Tiistai, 25.Syyskuu.2012, 10:42 »
Kadehdittavan usein näkee eräs huikaisevia uniaan (ja vieläpä muistaa ne varsin hyvin).
Joskus tullut harrastettua unien muistamista heräämällä tiettyyn aikka unirytmiä, jolloin ne parhaiten jäävät mieleen ja sitten kirjannut niitä ylös ennen kuin unohtuvat.

Viime yönä näin itsekin jändeä unta mutta en kehtaa kertoa siitä.
Ihan melkein punastuttaa poskia vieläkin ... *uhhuh*

Unet ovat kokemuksina usein paljon värikkäästi väkevämpiä kuin tavanomainen päivätajunnan harmahtava kituminen.
tallennettu

Miia

  • Miia Media Canon uskovainen.
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 1787
Vs: Unia.
« Vastaa #186 : Lauantai, 20.Lokakuu.2012, 17:26 »
Näin viimeyönä unta et olin Tarun kanssa laivalla ja se antos ottaa mun vaan paripaukkua,välillä olin kannella kuvaamassa vastaan tulevia laivoja.

Unen loppu on simmonen et luulin et Taru oli menny ylemmän sisäänkäynnin luokse ja päätin hakea Taxfreesta 24olut päkin ja arvelin pääseväni kuiville mut kun menin hyttiin niin Taruseiso ovella ja sanos et petit lupaukses.

Se oli tavallaan enne uni koska Taru sai mut tänään kaverinsa kautta kiinni tupakan poltosta.
tallennettu

Quiquern

  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 19366
    • WWW
Vs: Unia.
« Vastaa #187 : Keskiviikko, 13.Helmikuu.2013, 13:08 »
Olin jossain olohuoneessa ja mietin nykymuistien hintoja. Kysyin entiseltä työkaveriltani miten suuria muistitikkuja hän on nähnyt. Sanoi ettei tiedä tarkkaan, mutta hänellä on tämmöinen lompsa. Ja näytti sinistä haitarimaisesti aukeavaa lompakkoa johon kuulema mahtuu 50 gigaa. Sanoin että kas, tuohon varmaan saisi
kirjastosta tallennettua kirjan hgjhghxxzzx, mitä nyt en muista. Hän sanoi että tuli sen jo kopsanneeksi, mutta kannattaa samalla tallentaa myös xcxcxzzzc, jota en myöskään muista, mutta toisaalta, saat ne töistäkin: kysypä Pohjolan Henrikiltä. Kävin kysymässä ja sitten lähdettiin lampsimaan punaiseksi maalattua pommisuojan käytävää, jota tuntui riiittävän. Harmaasta raudasta tehdyllä pääovella oli kirjahylly ja Henriki otti yhdeltä hyllyltä jotain, ojensi minulle ja sanoi että tuosta. Kyseessä oli triplahampurilaisen paksuinen nippu aamiaisjuustoviipaleita, ja päällä tarra joissa noiden kirjojen nimet. En kehdannut kysyä miten saan juustoista tiedon tietokoneeseeni, mutta aloin kummastella pommisuoja-hallia -sinne oli suunnitteilla Salon messut, ja äimistelin miten erilainen se oli kuin aijemmin, kun siellä oli paikallislehden ruokala. Tilaa reunusti iloisenväriset torikojut, kuin suoraan jostain 60-luvun lastenelokuvasta. Henrikillä ei ollut aikaa ja piti kääntyä pois, ja tällöin muistelin miten ehdimme koskaan syömään, kun tänne meni vartti kävellä...

Avasin paikallislehden: sinä oli sivun kokoinen juttu kissoista ja kokkaamisesta. Tajusin että siinä kerrottiin minusta ja Annesta. Kuvatekstissä seisoi että "kissat auttavat ruuanlaitossa ja varsinkin syömisessä" ja kuvassa kissanpentu makoili onnellisena lautasellisessa makkarasoppaa.
tallennettu
Waldo's Peoplen Waldo:

"Itseensä pitää luottaa, eikö niin?"

campv

  • Global Moderator
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 2621
Vs: Unia.
« Vastaa #188 : Keskiviikko, 27.Maaliskuu.2013, 09:39 »
Pitkästä aikaa muistin herättyäni unen: pääsiäinen ja Matteus-passio kirkkokonsettina. Kokoonpano ei vaan ollut ihan perinteinen vaan aavistuksen kokeellisempi: orkesteri oli korvattu Andy McCoyn vetämällä bändillä ja kuoro oli myös hieman outo, Matti Nykänen oli evankelistan hahmona, muut hahmot jäivät epäselviksi. Alun sekoilun jälkeen totesin, että meikäläinen lähtee menemään tältä keikalta. Olikohan enneuni, onneksi ei tule mentyä huomenna kuuntelemaan Matteus-passiota, toisin kuin ensin oli ajatus.
tallennettu
Jos sinulla ei ole mitään sanottavaa, älä sano sitä täällä.

Quiquern

  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 19366
    • WWW
Vs: Unia.
« Vastaa #189 : Tiistai, 2.HEINKUU.2013, 10:24 »
Eipä ole aikoihin tulut kirjattua ylös.

2.7.2013
Olin Hansaprintin konttoritiloissa, jotka olivat aivan erilaiset kuin todellisuudessa.
Istuin kopissani ja katsoin mitä käytävällä viittilöidään.  Laakson Timo oli tarttunut parin  tuotantotyypin ideaan muuttaa myyntiorganisaation viihtyvyttä jotta saadaan tehoa.
Pariskunnasta miestä edusti tosin Auraprintin myyjä Pertti Iljin. Heillä oli ajatus että lattioihin laitetaan kevyenvaaleata kangasta, jonka mallia heiluttelivat.
Timo totesi etä tämähän on seinämateriaalia eikä kestä lattiassa. He sanoivat; "viis siitä: että tärkeintä on tunnelma".
Kyllästyin katsomaan keskustelua ja palasin koppiini, mutta huomasin matkalla että joka koppiin oli laitettu pienenpieni puunvärinen kaijutin,
jossa keltainen post-it lappu, jossa oli kallis hifiliike. Funtsin että mitenköhän johdon levittämä musa ja valkoinen lattia auttaa jos ei ole asiakkaista eikä töitä.
Tuumin josko pitää muuttaa niin pitää katsella mitä täällä kaapeissa on, tikapuilla katsomaan ja kaapin päällä olikin vanhan velmun minigrippussi ihan pölyssä,
täynnä tiirikointivälineitä. Alkoi naurattaa kun äijä ei ole töissäkään illut varmaan kuuteen vuoteen.
Paikalle hiipi konttorikyylä ja nappasi pussin kädestäni: "Mitäs sä tiirikointivälineillä? Nää viedäänkin, ja samoin noi Postit-laput, niillä moni levittää loiseläimien munia."
Sanoin että "totta, hyvä idea: kihomatojen munatkin säilyvät lapulla monta vuotta, ja sitten saat persauksiisi kutinaa, kirvelyä, mutta ei sitten muuta".
"Luulet vaan" sanoi kyylä ja jatkoi matkaansa. Mietin hänen sanojaan ja heräsin.
tallennettu
Waldo's Peoplen Waldo:

"Itseensä pitää luottaa, eikö niin?"

Quiquern

  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 19366
    • WWW
Vs: Unia.
« Vastaa #190 : Maanantai, 4.Marraskuu.2013, 12:43 »
4.11.2013
Olin lapissa rivarinpätkässä. Kuulin että sauna olisi läheisessä hirsihuvilassa joka kuuluu samaan vuokraan. Ihmettelin että samalla rahalla kaksi viikkoasumusta. Harmaa hirsimökki näytti vähän huonokuntoiselta ja siinä ovella oli kolme vanhempaa naista jotka marisivat mikseivät saaneet tätä mökkiä. Menin sisään ja muijat tunki mukana. 
Olkkarissa oli lattiassa pari lätäkköä ja lisää tippui katosta, ulkonahan satoi vettä. Olkkarista oli isot rappuset alaspäin ja siellä oli iso takkahuone. Ja taas raput alas ja siellä oli makuuhuone parilla kerrossängyllä. Rappuja pitkin meni mammaa ylös aika porukka, nyt oli paikat nähty. Kuului kovaa huminaa ja joku mammoista sanoi että paksua hirttä mutta nyt palaa hyvin! Ihmettelin aikani, kunnes tajusin että talo on tosiaan tulessa. Mietin että kannattaako ylös liekkeihin mennä, olenhan kaksi kerosta maan alla, vai loppuuko täällä ilma? Päättämättömyys tuskastutti mutta heräsin.

Kissani oli kuollut. Olin pyöräkellarissa ja päätin kaivaa sille haudan, pari lapionpistoa linoleumista läpi ja alla savea, sain nopeasti parinkymmenen sentin syvyisen haudan
kaivettua ja olin jo laskemassa kissaa siihen, kun tajusin että siinä vuorokauden maannut otus on vielä lämmin. Nostin sen syliini ja se näytti aivan muumien Nipsulta: pitka kaula ja hoikka pää. Silmäkin olivat ristissä kuin sarjakuvahahmolla ja karvattomassa masussa näkyi ohuet verisuonet pinnassa. Pidin sitä sylissä, ja tuntui kuin se olisi hieman värissyt: yritti kehrätä.
tallennettu
Waldo's Peoplen Waldo:

"Itseensä pitää luottaa, eikö niin?"

Quiquern

  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 19366
    • WWW
Vs: Unia.
« Vastaa #191 : Perjantai, 3.Tammikuu.2014, 12:52 »
3.1.2014
Telkkarin tietoisku moottoripyörästä liikenteesä. Mustavalkoista kuvaa, hieman loskaa ja kerrottiin miten huonoja pyöriä on markkinoilla, ei kunnollista peräevää, mutta laittamalla paremman ajo vakaantuu. Kuvassa näytetään kadulla ajavaa 70-luvun satapiikkiä, johon on asennettu kahdet ketjut ja kaksi peräkkäistä takatelinettä. Takapää vaikuttaa muutenkin vähän löysältä. Pyörä yrittää kiemustaa ylös ramppia ja takaa puskee samalla kaistalla ohi rekka, vaikka tilaa ei ole. Hiomaan olevani itse pyörän ohjaimissa ja liukkaalla on hankala saada vauhtia aikaan.

Seuraavaksi olen jollain isolla likenneasemalla. Siivooja tulee ämpäri kädessä ja sanoo että yksi rekakuski sanoi, että pitäisi mennä vaihtamaan pari sanaa. Arvaan että sama tyyppi haluaa vielä jeesustella. Näenkin äijän tassi kädessä kahvilan jonossa. Menen heti ja haukun tyypin lyttyyn. Koko talo katsoo ja rekkakuski kiemurtelee vaivaantuyneena. Ihmettelen asiaa, ja ajattelen että ehkä hyökkäys oli ylätys, ajatteli ehkä että saa läksyttää minut kahden kesken hitaasta ajostani maailmantalouden pörien esteenä. Lähden siitä ääni käheänä ja siivooja tulee kiittelemään että hienoa kun ihmiset pystyväyt keskustelemaan asiallisesti. Ällistelen vielä lisää mutta olenkin Turussa asuvan itäsuomalaisen poliisin kotibileissä.

Sain taijotuksi itselleni pari rahia joiden päällä saan kyljelläni nukutuksi. Aamulla suurin osa porukasta on kadonnut ja  isäntä kyselee vointeja. Etsin tyttöystävääni ja hän on kovasti tälläytyneen näköinen viileä lyhyttukkainen turkulaisvamppi joka sanoo että on valitettavasti nyt lähdössä, täytyy käydä neuvotteluissa entisen miehen kanssa lasten huoltajuudesta. Hän vähän katselee ohi ja ajattelen ettei tästä kyllä tule mitään. Ja sopivasti päivyrissä onkin lentoja sitten huomiselle ja seuraavallekin... Olen varma ettei tuolla meikillä saa edes pusua lentoemolta, mutta hän onkin aika innokas. Järki voittaa, burberry katoaa ovesta ja minä otan harjan ja kihvelin ja lakaisen kokaiinikasoja lattialta ettei koira ja kissa nuole niitä. Kuolevat vielä.
tallennettu
Waldo's Peoplen Waldo:

"Itseensä pitää luottaa, eikö niin?"

Quiquern

  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 19366
    • WWW
Vs: Unia.
« Vastaa #192 : Tiistai, 21.Tammikuu.2014, 14:01 »
21.1.2014.

Olin entisen työnantajani maapaikalla. Vanha talo oli rinteessä ja viereisen hiekkatienvarren muuntaja oli muutettu varastoksi.
Talon alarinteen puolella oli terassi jolta isäntä ampui kiväärillä metsänreunan dingoja. Huomasin että dingoilla oli puinen kauluri -omatekoinen radiolähetin, veikkailin. Isäntä lähti myyntimiehen kanssa johonkin seksihurjasteluun hotelliin, ja minä jäin paikalle kuvaamaan. Metsänreunassa oli iso lato ja sen seinällä oli iso susi ristiinnaulittuna. Siihen meni jotain letkuja ja huomasin että samaan tyyliin oli vieressä tumma hevonen, ja kolmantena joku afrikkalainen kuningas. Aloin miettiä josko kuvaaminen oli hyvä ajatus, että nyt pitää piilottaa muistikortti, vaihtaa kamerassaoleva ja ottaa siihen muutama kuva näön vuoksi. Heräsin.
Nyt olin vanhassakaupungissa, pari pienoishelikopterikuvaajaa oli perustamassa ravintolaa, esittelin pihapiiriä jollekin naiselle, joka halusi nähdä varsinkin ne kanat. Näytin keittiö- ja toimistotiloja ja taustalla pyöri video, jossa nämä kuvaajat tutkivat tarkkaan jotain siirtolohkaretta, jota aikoivat kuvata. Ihmettelin vähän bisnesideaa ja sitä, miksi tämä nyt piti välttämättä Viroon tehdä.
tallennettu
Waldo's Peoplen Waldo:

"Itseensä pitää luottaa, eikö niin?"

Quiquern

  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 19366
    • WWW
Vs: Unia.
« Vastaa #193 : Maanantai, 5.Toukokuu.2014, 11:39 »
5.5.2014.

Olin isossa luolassa Jari Tervon ja Helsingin kaupungin edustajan kanssa. Edustaja selitti että:
"luola löydettiin kolmekymmentä vuotta sitten ja oli selvästi kulttuurihistoriallisesti arvokas. Täällä
oli ollut jotain asutusta..."joten?" Kysyi Tervo. "Joten luola annettiin armeijan käyttöön varastoksi"
"Aiiivan" sanoi Tervo. Edustaja jatkoi: "Mutta kymenen vuotta sitten  luolalle ei enää ollut niin
salaista käyttöä ja armeija tarvitsi myös"... " No kerropa", irvaili Tervo. "Annoimme tämän
kukkulan, jossa oli kaivauksien mukaan ollut iso talo" Ja Tervo liittyi kuoroon: " Shellille huoltoasemaksi!"
"On teissä sentään jotain kulttuurintuntemusta", Tervo lisäsi, "olette selvästi lukeneet Kafkanne".

Lähdimme siitä lasipotkea pitkin kävelemään, se seuraili vuoren reunaa ja koska olimme
hieman pilvien yläpuolella, aamun valo viisti oranssina maisemaa.

Saavuimme kirjapainoon, jossa Tervo kävi joka kuukausi "faktorineuvottelussa". Istuskelin
Tervon managerin kanssa toimistohuoneessa sen aikaa ja tämä puolikalju lyhyenläntä
valkopaitainen myyntitykki nauroi koko ajan kaikelle mitä sanoin ja kehui vielä että "varmaan
tulette Tervon kanssa hyvin toimeen". Tervon tullessa pois faktorin luota, näytti manageri
odottavan minulta jotain lystikästä sanottavaa. heräsin
tallennettu
Waldo's Peoplen Waldo:

"Itseensä pitää luottaa, eikö niin?"

Quiquern

  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 19366
    • WWW
Vs: Unia.
« Vastaa #194 : Torstai, 22.Toukokuu.2014, 12:28 »
22.5.2014

John Nettles oli palkattu jonnekin itään tutkimaan perheyrityksen
sukupolvenvaihtoa. En tajunnut asiaa tarkemmin. Nettles oli siis
yksityisetsivä, ja vähän zeniläinen joogailija. Hänen piti olla kovasti
korrekti, mutta nähtyään 75-vuotiaan laihan leskijohtajattaren, hän
suorastaan loikkasi pussaamaan mammaa huutaen että: "mä oon niin
kaivannut sua!" Siinä oli leveää polkua pitkin kävelemässä ryhmänä koko
suku, ja hämennys oli melkoinen. Ainoa joka vaikuttu tyytyväiseltä oli
pöllämystynyt johtajatar.
Seuraavassa kohtauksessa oltiin kylän päädyssä, bambutankojen
varaan rakennettujen talojen välissä Nettles ja johtajatar kierivät
monsuunisateessa mudassa ja ähisivät. Kylläkin ihan vaatteet päällä,
johtajattarela pitkä kirkkaanpunainen mekko ja Nettlesillä valkoinen
helleasu. Tämä kaikki näkyi hidastettuna.
Aamulla Nettles oli naama punaisena, varsinkin otsa näytti ihottumaisen
ohuelta. Perheen punkeat perijät, neli-viisikymppiset pojat, yhdellä oli
jotain myös otsassa, ihan kuin tussia. Otsassa luki peilikuvana
"kakkonen" ja sitä oli kovasti yritetty hangata pois. Toisella veljellä oli
otsassaan iso numero 1 ja ympyrä vielä ympärillä. Kaikki vaikuttivat
harmistuneilta ja tajusin että Nettles oli parhaiten onnistunut poistamaan
oman tekstinsä.  Joku kelmi oli käynyt tussi kädessä joka jannun luona,
merkkaamassa tulevan johtajajärjestyksen.
Olin niin tyytyväinen tähänastiseen että kehuin palvelijalle miten hienoja
unet voivat olla, tyyliin: "aatteles nyt, en tiennyt ensin mitä nämä
merkitsevät, mutta sitten tajusin, ja olin kuitenkin alusta saakka kaiken
itse keksinyt!"
Nettles joogasi omassa bambukojussaan ja johtajatar huomasi saapuessan
polkua Johnin yhden mietiskelymaton, ohutta vaneria olevan levyn olevan
aika mutainen sateen jälkeen. Hän kävi nostamassa sen puun kylkeen kuivumaan
ja vaikutti kovasti tyytyväiseltä tilanteeseen.

Heräsin erikoisessa mielentilassa....
« Viimeksi muokattu: Torstai, 22.Toukokuu.2014, 12:34 kirjoittanut Quiquern »
tallennettu
Waldo's Peoplen Waldo:

"Itseensä pitää luottaa, eikö niin?"

markku55

  • Eläkeläis-turisti
  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 10890
Vs: Unia.
« Vastaa #195 : Keskiviikko, 24.Joulukuu.2014, 14:30 »
https://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=ubeVUnGQOIk#t=0
Tämä musiikkianimaatio muistutti minua omista unissa lentämisestä. Jo lapsena näin unia joissa osasin lentää, silloin piti vielä korkeutta säätää käsillä räpyttämällä, mutta nykyään lennän liitämällä kuten animaatiossa, tosin minun uneni on "aidon" oloisia 3D unia joissa dynamiikkaa on vähintään 16 aukkoa ja kaikki maailman värit, eikä tällaisia vaatimattomia animaatioita ;)
Olen saanut sellaisen käsityksen, että 3D unia ei kaikki näe, eikä kaikille ole kykyä hahmotella mielessään 3D kappaleita saatikka isompia kokonaisuuksia, tästä "taidosta" on suuri hyöty ainakin tuotekehittäjille ja aika ehdoton vaatimus vaikkapa kuvanveistäjille.
Kun tuota 3D lentämistä miettii, niin siinä pitää aivoissakin olla melkoinen näytönohjain jotta se yleensä olisi mahdollista.

Ps. Huomaan, että olen edelleen ennakkosensuurin kourissa, eli viestini halutaan ensin hyväksyä, ennen kuin te näette sen. Viikonloppuna kun olin porttikiellossa, se ei koskenut minun nimimerkkiä vaan KAIKKIA niitä koneita joista olen joskus Laukkuun kirjautunut, eli niiltä koneilta ei kukaan muukaan päässyt Laukkuun. Minun koneella on perheen kaikki kuvat, myös mm tyttäreni ottamat, mutta eipä hänkään pääse silloin Laukkuun kun iskä on bannattuna :(
tallennettu
Pyrin tekemään kaiken hyvin, mutta joskus vaan pakkaa tulemaan priimaa ;)))

Quiquern

  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 19366
    • WWW
Vs: Unia.
« Vastaa #196 : Sunnuntai, 8.Helmikuu.2015, 01:31 »
7. 2.2015

Minulla oli kahden kenkälaatikon kokoinen metalliloota, reunoissa pyörät ja sivussa kaksi aukkoa. Niihin piti laittaa kengänkärjet ja sitten mentiin. Olin niin köyhä ettei ollut varaa kunnolliseen joten olin tilannut Kiinasta satasella itselleni kävelyttäjän. Helppo oli, pienessä loskassa koitin ja heti mentiin kuin mitkäkin. Ainoa että olin heti jollain vuorella, ja tie muuttui poluiksi ja jokainen päättyi alppinäkymään laaksoon... jossain alhaalla.

Seuraavaksi olin tummahiuksisen naisen kanssa viisikerroksisen talon yläkerroksen ikkunalla, ja joku riitti oli, että kiipeän siitä alas. Muidu
lähti heti menemään ja huuteli perään. Menion sitten minäkin ja ajattelin että koska toi menee, niin tän pitää olla mahdollista. Jos olisin yksin, niin epäilisin, jännittäisin ja katselisin alas. Nyt katselin vain seinää ja sovittelin jäseniäni. Joka kerroksessa oli ikkuna auko, joten raameista sai aina tukea ja jokaisessa oli joku äijä työpistellä naputtelemassa tietsikkaa. Alhaalla nauratti kun olin onnistunut ja sanoin että eipä ollut korkeanpaikankammosta mitään haittaa kun ei katsonut kuin nokkansa edessä olevaa seinää.

Sitten olin isossa omakotitalossa jossa hieroin kauppaa tietsikasta. Oli iso pc ja tonniksi sovittiin hinta, hieman häiritsi ku kotieläimenä oleva lintu halusi istua olallani. Olin jo ottamassa sitä irti ja siirtämässä ikkunasta ulos kun tajusin että taitaa kuulua kalustoon. Perheessä oli myös outo kissa, jolla oli korppikotkan kaula.

Menin lähellä olevalle pankkiautomaatille hakemaan sitä tonnia. Sekin oli outo, lasipöytä puistossa. Sain sitä rahaa, muta laite lupasi tililläni olevan vain 970e. Koitin nostaa sen, mutta sain hirmunipun monenkokoista seteliä, ja niiden arvot olivat outoja, oli 3e:n seteliä, 134e:n seteliä jne, ja kaiken huippuna yksi 10 000 norjan kruunun seteli. Yreitin tuskaisesti laskea yhtee seteleitä mutta en saanut tarkennettua silmiäni ja hämärääkin oli, ja sitten joku bulgaarin näköinen tunki katselemaan mun setelitukkoani kovin läheltä.

Seuraavaksi Harri Suilamo ehdotti minulle että mennään myöhemin keväällä baariin jollekin, minä nimen olen unohtanut, siis ottamaan jotain pahaa viinaa puolen litran piripintatuopista. Ajatuksella että "jokainen hörppy tekee miehen". Kysyin miksei tuota voisi harrastaa kotona, Harri vastasi että "kotoa pitää aina lähteä johonkin, mutta kapakassa on jo perillä". Koska en varmaan vaikuttanut innostuneelta, Harri keksi että voidaan sitten tehdä samaa kalassa: mennään pilkille ja otetaan isot lasit mukaan! Totesin siihen että sepäs oliskin somaa, jossain jäällä tuulessa vedettäisiin pari litraa viinaa mieheen?

Enempää en nyt muista...
tallennettu
Waldo's Peoplen Waldo:

"Itseensä pitää luottaa, eikö niin?"

Quiquern

  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 19366
    • WWW
Vs: Unia.
« Vastaa #197 : Lauantai, 4.Huhtikuu.2015, 12:15 »
4.4.2015

Olimme aikakoneella Helsingissä. Jokin pieni baari, sen takaseinustalla oli ruotsalaiseksi luulemani poikabändi esittämässä akustisin kitaroin jotain ralleja. Tajusin jotenkin, että tämähän on beatles. George katseli kaveriani pitkään ja arvasin että kadehti pojan omituista pitkää kikkaralettiä, ja hokasin että tästähän hän otti myöhemmin mallia!

Georgea tuntui myös kiinnostavan tyttöystäväni, ja kun olimme etsimässä bussipysäkkiä josta pääsisimme takaisin Saloon, roikkui George edelleen mukanamme, tosin nyt pitkätukkaiseksi kaverikseni muuttuneena.

Koitin selittää että on vaikea löytää bussia, kun paikat on 60-luvulla niin oudon näköistä, emmekä tiedä sen ajan bussiliikenteestä. Lauleskelin siinä hieman kloppia ärsyttääkseni että "baby you can drive my car" ja keksin että mun autohan on jossain lähellä, tyttö sanoi että hän yrittää mielelläään, ja minä taas ihmettelin että eikös sulla ollutkaan korttia, anna avaimet takaisin sitten.

Siinä sitten hiukan aikaa kinattiin -sähän lupasit! tyylisesti, mutta kina päättyi suutelemiseen  Harrisonin selväksi harmiksi.
Heräsin, harmikseni..
tallennettu
Waldo's Peoplen Waldo:

"Itseensä pitää luottaa, eikö niin?"

Quiquern

  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 19366
    • WWW
Vs: Unia.
« Vastaa #198 : Lauantai, 23.Toukokuu.2015, 13:07 »
22.5.2015

Olin Helsingin lentokentän parkkipaikalla ja autovarkailla oli iso musta laatikko kädessä, jolla kuulemma skannasivat autojen lukkoja, vehje oli kuin 50-luvulta, pari vipua ja punaisia lamppuja ja antenni. Yksi varas nauroi että tää olikin helppo auto, avaimet unohdettuna takaluukun päälle auton katolle.
Yksi varkaista pakotti minut mukaan omaan autooni ja lähdettiin ajamaan kohti Espoon kokoamispaikkaa johon kaiki varastetut autot kerätään. Tyyppi löysi keskikonsolista mun taskulämmittimen ja halusi koittaa sitä.
Se jurppi mua sen verran että työnsin äijän autosta ja ajoin autoni Saloon, jätin auton Helsinginkadulle ja nousin illan lumisateeseen, kippasin mielenkuohuuni pari hömpsyä viskiä.
Paikalle porhalsi nuori nainen, hän oli kuulemma paikallislehden toimittaja ja hän kysyi tiedänkö jotain autovarkaiden Espoon kokoonumispaikasta. Sanoin että suunilleen sieltä olen tulossa. Olen ihmiskaappauksenkin uhri Hymiö wink

Seuraavaksi olinkin kaverini Kustin kanssa metsässä valokuvaamassa, hän sanoi että tämä oli varmaan Canonin ensimmäinen digipokkari, haluatko? Sanoin että mitäs mä sillä mutta Kusti ojensi sen mun käteeni. Ihmettelin etsimen diopterisäätöä, ja könysin Kustin Fiat Pandaan katsomaan paremmassa valossa sitä.
Säädin Fiiatin mittariston vierestä kameran diopteria, ja auto lähtikin liukumaan alas kallion päältä pari metriä, ahtaaseen monttuun, mutta onneksi kivenlohkareiden ja puiden välistä. Seisoin metrisesssä hangessa ja ihmettelin miten mahdamme saada auton takaisin ylös, ja totesin että kamerahan on filmikamera, koska sen takaluukku oli auennut kädessäni.

;-D
tallennettu
Waldo's Peoplen Waldo:

"Itseensä pitää luottaa, eikö niin?"

Quiquern

  • Poissa Poissa
  • Viestejä: 19366
    • WWW
Vs: Unia.
« Vastaa #199 : Lauantai, 23.Toukokuu.2015, 13:07 »
23.5.2015 uni:

Olin Tekussa, opiskelemassa paperi-insinööriksi. Pääsin ilman pääsykokeita. Koulu oli piitkä yksikerrosinen rakeus jossa käytävö, ja luokkia toisella puolella. Menin yhtenluokkaan jossa opettajat pitivät jotain ry-palaveria. Menin kysymään, miksi tekussa opetetaan uskontoa? Tottakai opetetaan, tuumi lähin partasuu, mutta joku naisopettaja sanoi itsekin moista ihmettelevänsä, mielummin vaikka johtamisoppia. Toiset ihmettelivät että sitä nyt ainakaan ei missään tarvita.
Menin yhteen luokkaan jossa kaksi opiskelijaa puhui jostain väkivaltaisesta opettajasta, että jos se tulee tänne niin hakataan se c-kasetiksi! Löysin lattialta c-kasetin, ja hakkasin sen vasaralla pieniksi paloiksi, ja piilotin roskikseen papereiden alle. Palasin käytävälle ja siinä se miesopettaja seisoikin, sanoen että taitaa lähteä kotiin nyt. Sanoin että sitä itsekin vähän ajattelin ja lähdin menemään pitkin käytävää, opettaja seurasi minua ja kun pysähdyin, hänkin pysähtyi. Kysyin seutaako minua, ja hän vastasi että silkkaa sattumaa.
Lähdin kävelemään, talon toisessa päässä oli puistoaukea ja ulkoilmakahviloita. Istuin pöytään ja minulle tuotiin keltainen ohukainen, joka viereisen pöydän mukaan oli mustikkapiirakka ilman mustikoita. Siirsin letun syrjään, mikä aihetti viereisessä pöydässä kohahduksen, ja hörppäsin vesilasistani. Siirryin vähän matkan päähän toiseen pöytään, siellä oli vanha tuttu painaja, Ensio, Aurasen kirjapainosta. Kyselin mitä Auraselle kuuluu? Konkurssiin menossa naureskeli Ensio, hänkin on nyt muutaman vuoden jo ollut työttömänä. Ylipainajahan lähti vaimoineen Kotkaan, ja vaimo siitä jonkun Ilosen kanssa vielä eteenpäin. Painon omistajatarkin on ottanut eron ja muuttanut Helsinkiin, ja sen äijä taitaa ryypätä, joskus jotain päivityksiä laittaa Faceen, viimeksi siitä että turistit Forssassa maalailevat taloista taluluja, kännissä varmaan senkin...
jatkoin matkaa ja katselin kahviloiden tiskeistä jotain syötävää. Myyjätär tuli käsiään kuivatellen takahuoneesta ja kehoitti maksamaan ensin kassaan, pöytiintarjoilu on nyt hidasta. Sanoin että unohdin maksaa edellisenkin tilaukseni, ja jatkoin matkaa.
tallennettu
Waldo's Peoplen Waldo:

"Itseensä pitää luottaa, eikö niin?"
 


Sivu luotiin 0.226 sekunnissa. 31 kyselyä tietokannasta.